Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

01.09.2004
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALA JA ITÄ-SAKSA

Karjala ja Itä-Saksa eivät ole rinnastettavissa.

Berliinissä ahertava toimittaja Leo Riski vertaili Karjala-lehdessä 26.08.04 Markku Summan tekemässä haastattelussa entistä Itä-Saksaa ja pakkoluovutettua Karjalaa keskenään. Se on alati kiinnostava vertailu ja sitähän me kaikki olemme harrastelleet jo runsaan vuosikymmenen ajan -- viimeistään Varsovan liiton ja Neuvostoliiton romahtamisesta lähtien.

Riski näyttää päätyneen Itä-Saksan kokemusten nojalla siihen, että Karjalan palautus olisi taloudellisesti äärimmäisen epävarma, kenties vielä kehnompi sijoitus kuin Saksojen yhä jatkuva tasapainottomuus. Tuollainen rinnastus on mielestäni kiistettävissä. Perustelen asian lyhyesti.

Alueita ei voi asettaa samalle lähtöviivalle. Itä-Saksa rakennettiin Neuvostoliiton mahdin aikana sosialismin ja neuvostokommunismin näyteikkunaksi saksalaiselle maaperälle ja sen tehtävänä oli osoittaa Itä-Saksan eli sosialismin ylivertaisuus Länsi-Saksaan eli läntiseen markkinatalouteen nähden. Sinne kasattiin läjäpäin suurteollisuutta.

Itä-Saksassa tuotettiin kaikkea mahdollista aseista trabanteihin suurissa teollisuuskaupungeissa isoissa tehtaissa. Nuo vanhat itäsaksalaiset tehtaat piti kaikki uudistaa ja teollisuuskaupunkien infrastruktuuri piti modernisoida.

Pakkoluovutetusta Karjalasta Neuvostoliitto sen sijaan teki valtaosin suljetun ja salaisen sotilasvyöhykkeen, jonka tehtävänä oli palvella tukikohta-alueena suurhyökkäykselle länteen kolmannessa maailmansodassa. Karjala oli asevarasto mutta muuten tyhjää, kun Itä-Saksa oli asevarastojen lisäksi täynnä teollisuutta. Mitenkäs niitä vertailet?

Lisäksi väestöluvut ovat varsin erilaisia. Länsi-Saksassa asui 1990 noin 64 miljoonaa ja Itä-Saksassa noin 16 miljoonaa ihmistä. Suomessa asuu nyt noin 5.2 miljoonaa ja pakkoluovutetuilla alueilla vajaat 0.4 miljoonaa henkeä. Jos suhdeluku täällä olisi sama kuin Saksoissa, pitäisi pakkoluovutetuilla alueilla asua noin 1.2 miljoonaa henkeä eli lähes miljoona nykyistä enemmän.

Länsi-Saksan yhdistymisen aikainen poliittinen ilmapiiri oli hurmaavan antelias, olihan valtakunta ostanut Mihail Gorbatshovin Neuvostoliitolta sekä vapautta, sopimuksia että maata ja entistä Saksan valtakunnan aluetta mielin määrin ja maksanut kaikesta -- eli Euroopan rauhantilasta -- suunnattomia rahamääriä, joihin sillä ei talousmiesten mielestä olisi ollut varaa. Talous ja politiikka ovat toisinaan eri asioita, toisinaan saman asian eri puolia. Niinpä Helmut Kohl tarjosi itäsaksalaisille oitis itämarkkojen vaihtamista suoraan länsimarkoiksi ja muutenkin lähes läntistä elintasoa.

Mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy. Talousmiehet olivat oikeassa, mutta poliitikot näkivät historiallisen hetken asioiden korjaamiselle. Kummatkaan eivät erehtyneet.

Länsi-Saksan 64 miljoonaa veronmaksajaa yrittivät hoitaa idän 16 miljoonaa kansalaista. Jos samat suhteet pelaisivat Suomen ja pakkoluovutettujen alueiden väestön suhteen, voitaisiin tietysti olla huolestuneita. Nyt Karjalassa ja muilla pakkoluovutetuilla alueilla on enintään 400.000 asukasta ja näistäkin hyvin suuri osa on Venäjän valtion asevoimien jäseniä, tullimiehiä ja muita valtionhallinnon virkamiehiä, jotka muuttavat tietysti valtion rajan mukana.

Voidaan perustellusti arvioida, että Karjalan mukana Suomi saisi enintään 300 000 uutta asukasta. Silti Karjalassa oleskeleva väestö on Venäjän kansalaisia, ei Suomen. Suomi ei ole heille velkaa yhtään mitään. Sen sijaan Itä-Saksassa olleet ihmiset olivat saksalaisia ja valtakunnan asukkaita. Automatiikkaa ei tietenkään ole, vaan Karjalassa asuvat pysyisivät Venäjän kansalaisina ja Venäjä olisi heidän isänmaansa kunnes toisin sovitaan.

Tätä nykyä suomalaiset muuttavat maaseudulta ja ahtautuvat pääkaupunkiseudulle, jossa maa on kallista, liikenneyhteydet ruuhkaiset, asunnot kalliita ja jossa uusien työpaikkojen perustaminen maksaa paljon enemmän kuin muualla Suomessa.

Kun osa nykyisin jatkuvasta muuttovirrasta menisi Karjalaan, he voisivat kustantaa itselleen asunnot ja rakentaa työpaikat paljon huokeammalla kuin nykyisin pääkaupunkiseudulla. Samalla uuden rakentaminen Karjalassa vähentäisi olennaisesti työttömyyttä Suomessa. Karjalassa nyt asuvia ikäihmisiä ei muutenkaan voitaisi työllistää, sillä suuri osa heistä on jo eläkeiässä. Itä-Saksa-syndroomaa ei siten ole näkyvissä.

Saksan liittotasavallalle Itä-Saksa merkitsi lähinnä suuria menoja, jotka jatkuvat edelleen. Karjalan palautus sen sijaan merkitsisi Suomen valtiolle tuloja esimerkiksi puunmyynneistä. Karjala ei olisi pelkkä menojen kohde vaan siis myös tulojen tuoja.

Täsmällisten vertailujen teko on kovin hankalaa, mutta nämä seikat jo osoittavat, ettei entistä Itä-Saksaa ja pakkoluovutettua Karjalaa voi pitävästi rinnastaa.

Ehkäpä sitten on vielä puhuttava siitä keskeisestä taustatekijästä: Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto olivat totalitaarisia diktatuureja, jotka kumpikin halusivat vallata maailmaa ja levittää omaa uskoaan. Kumpikin niistä aloitti toisen maailmansodan omalla tahollaan ollessaan keskenään liittolaisia. Molemmat olivat hyökkääjiä. Suomi sen sijaan oli uhri.

Suomi menetti Karjalan jouduttuaan hyökkäyksen uhriksi. Saksa menetti itäisiä alueitaan, kun se hävisi aloittamansa sodan. Totalitarismin uhreja taas ei pitäisi enää rankaista lisää.

Liittoutuneet sopivat jo sodan kestäessä vuonna 1942, ettei sodan jälkeisissä selvityksissä rajoja muuteta. Suomen kohdalla liittoutuneet kuitenkin söivät lupauksensa kuten länsi söi lupauksensa Neuvostoliiton rajamaiden osalta. Se on periaatteellinen kysymys, moraalinen kysymys, ja kysymys oikeudenmukaisuudesta ja länsiliittoutuneiden lupausten ja sopimusten uskottavuudesta nyt ja tulevaisuudessa.

Vääryyksiä tapahtuu kaiken aikaa. Niitä on kuitenkin arvosteltava ja vastustettava. Se on ainoa keino rakentaa nykyistä parempaa maailmaa. Eipä asialle voi mitään muuta kuin jatkaa puhumista vääryyksiä vastaan. Tottakai se on tuskallista ja vaatii voimia. Kyynisyyteen ei silti kannata vajota.

Joten nämä havainnot Leo Riskin haastattelusta. Asiasta kannattaa jatkaa keskustelua.

+++

Tämä artikkeli on julkaistu myös Karjala-lehdessä 02.09.2004

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].