[02] Karjalan palautus

SOTASYYLLISYYS- JA ASEKÄTKENTÄSEMINAARI

Sotasyyllisyys- ja asekätkentäseminaarin aineisto:

Yht. maisteri Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo
Tohtori Jukka Tarkka
Eversti Matti Lukkari
Puheenjohtaja, tohtori Yrjö Larmola
Kenraaliluutnantti Ermei Kanninen
Suurlähettiläs, tohtori Alpo Rusi

Tilaisuudessa otettuja kuvia

ProKarelia ja Karelia Klubi ry järjestivät yhdessä sotasyyllisyyteen ja asekätkentään liittyvän seminaarin Helsingissä 20.09.2004 Pohjolan talon upeassa Kansallissalissa Helsingin Aleksanterinkadulla.

Seminaarin anti oli varsin korkealuokkainen. Alustajat olivat maan parhaita asiantuntijoita. Paikalla oli yli 120 aktiivista kuulijaa. Yleisökysymykset osoittivat, että myös kuulijakunta oli hyvin asiantuntevaa.

Tilaisuuden avasi ja sen puheenjohtaja toimi Karelia Klubin puheenjohtaja, kauppat. maisteri Antero Siljola. Avauspuheessaan Siljoja käsitteli lyhyesti seminaarin aiheita.

Seminaarin kunniavieraan ja sotasyyllisyysprosessin omaisen asemassa Risto Rytin pojantytär, yht. maisteri Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo, käsitteli koskettavasti Risto Rytin perheen elämää oikeudenkäyntiä odoteltaessa sekä oikeudenkäynnin ja vankilavuosien aikana. Alustus liitteenä.

Sotasyyllisyyskysymyksestä varsinaisen substanssipuheenvuoron piti tohtori Jukka Tarkka, joka väitteli sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä tohtoriksi 1977. Alustuksen yhteenveto liitteenä.

Asekätkennän substanssipuheenvuoron piti eversti Matti Lukkari. Hän on todennäköisesti tutkinut asekätkentää enemmän kuin kukaan muu, kirjoittanut siitä kattavan kirjan ja pitänyt yli 500 luentoa aiheesta. Alustus liitteenä.

Varsinaiset alustukset toivat yksiselitteisesti esille sen, että sekä sotasyyllisyydestä että asekätkennästä tehdyt lait olivat taannehtivia ja siten perustuslain vastaisia. Tuomitut olivat hoitaneet heille uskottuja tehtäviä hyvin ja tuomioilla syyllistettiin tuomittujen lisäksi koko kansa. Tuomitut eivät siten ole faktisesti menettäneet kunniaansa.

Ensimmäisen tiivistetyn kommenttipuheenvuoron piti Risto Ryti –seuran puheenjohtaja, tohtori Yrjö Larmola. Puheenvuoro liitteenä.

Sotilaan näkökulmaa erityisesti asekätkentään laajensi kenraaliluutnantti Ermei Kanninen. Puheenvuoro liitteenä.

Keskustapuolueen kansanedustaja, majuri evp. Seppo Lahtela käsitteli asekätkentä- ja sotasyyllisyyskysymyksiä. Asekätkijät olivat kunnian miehiä ja sotasyyllisyystuomiot vääriä.

Kokoomuksen kansanedustaja, prikaatikenraali evp. Olli Nepponen selvitti näkemyksiään sotasyyllisyydestä ja asekätkennästä. Myös Nepponen tuomitsi sotasyyllisyydestä ja asekätkennästä annetut tuomiot ja piti tuomittujen toimenpiteitä oikeina.

Suurlähettiläs, valt. tohtori Alpo Rusi teki seminaarin alustuksista yhteenvedon, joka pääosin löytyy tästä yhteenvedosta.

Professori Pentti Virrankoski käsitteli lähihistoriaa laajemmin ja yksiselitteisesti vaati tuomioiden purkamista ja tuomittujen kunnian palauttamista.

Seminaarissa tehtiin useita täsmentäviä kysymyksiä alustajille. Yleisöpuheenvuoroissa tuotiin selkeästi esille se, että tuomiot olivat perustuslain vastaisia, ne eivät olleet oikeudenmukaisia, tuomiot tulee purkaa ja tuomittujen kunnia palauttaa. Nämä asiat tulee myös tiedottaa laajasti sekä kotimaassa että ulkomailla.

Tilaisuudessa esitettiin myös tuomittujen jälkeläisille jaettavan stipendirahaston perustamista sekä valtakunnallisen muistomerkin pystyttämistä.

Yleisöpuheenvuoroissa ehdotettiin myös selkeän julkilausuman hyväksymistsä ja toimittamista poliittisille päättäjille. Ehdotus tuntui saavan hyvän kannatuksen, mutta seminaarin luonteen vuoksi järjestäjät esittivät menettelyä, jossa ProKarelia ja Karelia Klubi yhdessä rakentavat seminaarin annin pohjalta julkilausuman, joka sitten toimitetaan medialle ja poliittisille päättäjille.

Julkilausuma

Seminaari päättyi puheenjohtaja Antero Siljolan kokoaviin ja kiittäviin loppusanoihin.