Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

22.10.2004
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

Kenraali Gustav Hägglund kysyy:
"Mitä me tekisimme Karjalalla?"

Eläkkeelle jo kahdestakin korkeasta virasta lähtenyt suomalainen kenraali Gustav Hägglund sanoo haastattelussa torstaina ilmestyneessä Hufvudstadsbladetissa: "Kaikkia vääryyksiä ei voi oikaista. Mitä me tekisimme Karjalalla?"

Näin kertoi perjantaina ilmestynyt Aamulehti. Kun suomenkielisellä maaseudulla ei joka kylästä voi ostaa Hufvudstadsbladetia, on vastattava Hägglundille Aamulehden lyhyen lainauksen pohjalta.

Viipurissa syntyneen ja lopulta Brysselistä eläkkeelle lähteneen kenraalin kysymys on tietenkin ylhäältä viskattu retorinen huomautus, joka jo itsessään on tarkoitettu sisältämään vastauksen. Kenraali ei saattane otaksua, että kukaan viitsisi tai kehtaisi nolata itsensä vastaamalla noin itsestäänselvään tokaisuun.

On myös kuviteltavissa, että kenraalin tarkoitus oli todella alustaa laaja kansallinen keskustelu eikä vain herjata niitä suomalaisia, jotka pyrkivät pakkoluovutettujen alueiden palautukseen neuvotteluteitse. Vastausta kenraalille onkin parasta rakentaa tältä pohjalta. Hyvin kasvatettuna miehenä ja kohteliaana upseerina hän varmaan vastaa aikanaan perusteltuihin kommentteihin.

Me kävisimme tietenkin asumaan Karjalaa. Sen takia alue halutaan takaisin. Sitä me Karjalalla tekisimme.

Vastaus sinänsä on kaiken kattava, mutta sitä voi täydentää vaikka näin: Tärkein perustelu on meidän halumme jälleenrakentaa Karjala. Meidän suomalainen väestömme on asunut Karjalaa ainakin pari tuhatta vuotta ja rakentanut sen moneen kertaan ehoon kuntoon huolimatta kahden imperialistisen suurvallan Ruotsin ja Venäjän toistuneista hyökkäyksistä, tuhotöistä ja sodista.

Nykyinen suomalaisten sukupolvi varmasti haluaisi rakentaa sen jälleen kerran ehjäksi ja kauniiksi. Me haluaisimme tehdä sille saman kaunistamistempun kuin viime vuosina ovat tehneet esimerkiksi baltit ja puolalaiset omille mailleen, jotka ovat vapautuneet miehittäjien vallasta.

Emme me suomalaiset ole sen vähempää historia- ja kulttuuritietoisia kuin baltit ja puolalaisetkaan. Me saisimme takaisin keskiaikaisen Viipurin kivikaupungin ja Viipurin linnan ja laittaisimme ne taas kuntoon. Ne ovat suomalainen osa ihmiskunnan yhteistä perintöä. Ei niitä saa päästää tuhoutumaan pelkän välinpitämättömyyden takia.

Emmehän me kaikki suomalaiset voi muuttaa Brysseliin tai läntisen ja keskisen Euroopan muihin kauniisiin vanhoihin, keskiaikaisiin hyvin hoidettuihin kaupunkeihin saamaan omaa osaamme ihmiskunnan yhteisestä historiasta ja parhaista saavutuksista. Meillä tavallisilla suomalaisilla on kuitenkin sama kauneudenkaipuu kuin kansamme parhaimmistolla, joka voi viettää vuosikausia esimerkiksi Brysselissä.

Meidän Suomessa asuvien kohdalla paras tapa saada nauttia siitä hyvästä ja kauniista mihin ihmiset parhaimmillaan yltävät, on pitää huolta kaikesta siitä vanhasta omastamme, joka suinkin voi olla ulottuvillamme. Viipuri ja muu Karjala on juuri sitä hyvää ja kaunista, kunhan saamme ne taas kuntoon.

Meillä on Viipurille hyvinkin paljon käyttöä, kun taas Venäjällä ei ole sille käyttöä minkään vertaa kuten kenraalikin voi todeta, jos käväisee nykyisessä Viipurissa.

Sama jälleenrakentaminen kattaisi koko pakkoluovutetun alueen. Karjalan laajat metsät ja Suomenlahden ja Laatokan tuhannet rantakilometrit tulisivat hyvään ja innokkaaseen käyttöön. Ne antaisivat hyötyä, vaurautta ja iloa. Niistä tulisi jälleen kerran hoidettuja, kauniita ja käyttökelpoisia alueita, jotka sopisivat asumiseen, työntekoon ja matkailuun.

Viipuri keskuksenaan koko suomalainen Karjala nousisi uudelleen nopeasti myös teolliseksi alueeksi. Viipurista ja kannakselta voitaisiin viedä viiden miljoonan asukkaan Pietarin kaiken imaiseville loputtomille markkinoille kaikenlaista elintarvikkeista kulutustavaroihin. Pietarin venäläinen väestö saisi suuren hyödyn suomalaisten hallussa olevasta Karjalasta. Kauppavaihto kasvaisi nopeasti ja kaikki hyötyisivät.

Väkeä ja rahaa Karjalan rakentamiseen riittää Suomessa. Tätä nykyä suomalaiset ahtautuvat kallistuneen pääkaupunkiseudun pieniin ja kalliisiin asuntoihin. Karjalan jälleenrakentaminen tarjoaisi työtä neljännesmiljoonalle suomalaiselle ja muuttajat saisivat asuntonsa, tonttinsa ja mökkinsä selvästi huokeampaan hintaan kuin he joutuvat maksamaan Suomen pääkaupunkiseudulla.

Karjalan palautus auttaisi Suomea pääsemään eroon työttömyydestä ja samalla Suomen kansantulo ja valtion verotulot kasvaisivat olennaisesti.

Valtio ei joutuisi velkaantumaan Karjalan palautuksesta, koska se voisi myydä sekä maata että metsää ja yksityinen suomalainen raha hoitaisi suuren osan asunto- ja teollista rakentamista. Epäilemättä EU olisi valmis tulemaan mukaan tämän Euroopan viimeisen toisen maailmansodan raunioalueen jälleenrakentamisen rahoitukseen.

Ja sitten historian taju: Suomalaiset saisivat Karjalan palautuksen ansiosta takaisin omanarvontuntoaan ja oman historiansa ymmärtämistä. Suomalaisten asuma-alueesta ja omasta valtiosta tulisi taas ehjä ja tynkää elinvoimaisempi.

Ehkä tärkeimpiin saavutuksiin on laskettava se, että Viipurista käsin suomalaiset pystyisivät rakentamaan Pietariin ja koko Venäjään todella ystävälliset ja sydämelliset suhteet. Ne voisivat toimia koko Euroopalle ja maailman kaikille vihapesäkkeille mallina siitä, miten loistaviksi olot saadaan kun anastajat luopuvat saaliistaan ja ryhtyvät rakentamaan oikeudenmukaista maailmaa. Tässä tapauksessa Venäjä ei edes ole anastaja vaan vain Neuvostoliiton hajoaminen toi sen haltuun ryöstösaaliin.

Kas tätä me tekisimme Karjalalla! Sitä voidaan pitää naivina tuulentupana, mutta tätä me sillä tekisimme. Tähän me toivomme mukaan kaikkia suomalaisia ja venäläisiä. Tämä olisi sellainen kauppa, jossa kukaan ei olisi häviävällä puolella eikä kenellekään tulisi tappioita. Kaikki hyötyisivät tästä!

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].