Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

30.10.2004
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU

Teksti ja kuvat: Markus Lehtipuu
Karjalan tragedia paljastuu syrjässä pääteiltä

Kesällä lehdet peittävät näkymän, talvella se näkyy: Suur-Merijoen lentokenttä, jonne laskeutui Suomen ensimmäinen reittilento Helsingistä Viipuriin vappuna 1937. Vaikka lentokenttä ehkä tunnetaan, harvempi tietää Suur-Merijoen tragediasta.

Kaikkialla Karjalassa on piilossa konkreettisia merkkejä tragediasta, joka on syventynyt viimeisten 13 vuoden aikana. Koko Neuvostoliiton Karjalaan perustama uusi yhteiskunta on lakannut olemasta. Sen sijaan on noussut vain vähän uutta.

Vanha Suur-Merijoen kartano on kadonnut. Navetasta on jäljellä hieman kiviseinää. Kuuluisa jugend-tyylinen Metsälinna on enää kivikasa. Kartanon mailla on rapistuvia kerrostaloja.

Lentokenttä kasvaa risukkoa. Rakennukset seisovat pystyssä, raunioituneina, mutta ihmisiä ei näy missään. Neuvostoliitto rakensi kentän paikalle laajan kasarmialueen pitkine varikkorakennuksineen.

Paikkoja on Karjalassa satoja: missä koulu on enää luuranko, missä tehtaan koneet ovat ruostuneet ja katosta tippuu vettä rojua täynnä olevalle lattialle, missä pioneerileirin ennen värikkäät leikkipaikat rapistuvat. Neuvostoliittoa ei enää ole, eikä uutta yhteiskuntaa ole vielä rakennettu.

Iso kasarmirakennus Suur-Merijoella on nelikerroksinen kolossi, jossa on pitkät käytävät ja paljon huoneita. Lattialankut on viety pois, ikkunoissa ei ole lasia, edes rojua ei ole jätetty.

Vieressä on huoltorakennus, jonka seinässä on ollut valtava maalaus puna-armeijan hyökkäyksestä. Maalaus on rapistunut, ja huoneessa vallitsee hävityksen kauhistus. Viereinen rakennus paljastuu suomalaiseksi rakennukseksi. Se on tuhottu polttamalla.

Miksi Karjalan neuvostoaikaiset rakennukset on rikottu? Kuka sen on tehnyt? Syitä voi pohtia, mutta lopullista vastausta emme saa.

Suur-Merijoki on vain yksi yli sadasta kohteesta eri puolilla Karjalaa. Kohteisiin kuuluu myös tuhansia suomalaisia rakennuksia, jotka ovat olleet käytössä Neuvostoliiton aikana. Jääsken kansakoulu rikottiin vasta 1990-luvulla. Kuusaan hovi Muolaassa on hajonnut vasta viimeisen viiden vuoden aikana, ja samalla on rikottu sen ympäristössä olleet kaikki noin 30 lastenleirin neuvostoaikaista rakennusta.

Lahdenpohjan lähellä Huuhanmäen laajat suomalaiset kasarmit (Viipurin rykmentti) rikottiin vasta 2000-luvulla, läheinen Rauhalan RT elokuussa 2003. Suistamon legendaarinen nuorisoseuran talo Väinämöisen viikate katosi maisemasta vuoden 2004 alussa.

Eniten tragedia koskettaa neuvostoaikaisia rakennelmia. Viipurin maalaiskunnan Suur-Perossa oli valtava tehdasalue, jonka toinen halli on nyt tyhjillään, toinen rakennus on purettu osa kerrallaan. Impilahden Syskyänsaaressa oli punatiilisen ortodoksikirkon molemmin puolin raskaat teollisuusrakennukset. Nyt ne ovat hylättyinä raunioituneet.

Kivennavan Pihlaisissa oli vielä 1998 huippusalainen ohjustukikohta. Nyt siilot ovat tyhjillään, ja karttoihin merkitsemättömät pikkutiet alkavat peittyä kasvillisuuden sekaan.

Karjalan tragedia on monitahoinen ilmiö. Se voisi alkaa jo 1700-luvun alusta, jolloin Pietari I valloitti suomenkielisen Inkerinmaan ja heti perään Karjalan. Seurasi maaorjuus ja alueen taantuma. Mutta Karjala nousi vuodesta 1812 jälleen osana Suomea, kunnes 1939 Stalin aloitti hyökkäyssodan Suomea vastaan. Karjala alkoi tuhoutua. Monissa pitäjissä talvisota tuhosi 90 prosenttia koko rakennuskannasta. Ateistinen Neuvostoliitto häpäisi suomalaisille pyhät kirkot ja hautausmaat päästyään väkivallalla Karjalan isännäksi.

Sotien jälkeen Karjala sulkeutui noin 45 vuodeksi. Alueen alkuperäisasukkailta evättiin pääsy kotiseudulleen.

Vasta 1990-luvulla on ollut mahdollista arvioida Karjalan tragediaa empiirisesti. Useat havainnot vahvistavat yllättävän havainnon: tragedia on vain pahentunut vuoden 1991 jälkeen! Rakennuksia on rikottu kiihtyvään tahtiin. Kirjalliset maininnat 1990-luvun alusta kertovat kolhooseista, lastenleireistä ja teollisuuslaitoksista. Nyt niiden paikalla on raunioita.

Karjalan tragedia ei ole pelkästään rakennusten rappiota. Kun työpaikat ovat kadonneet, ovat asukkaat jääneet paikalleen. On ajan kysymys, milloin työttömyys alkaa purkautua jollakin tavalla.

Karjalan asuttaminen vuodesta 1944 on paljastunut erehdykseksi. Venäläisten alueanastus tarkoitti aluksi koko maapinta-alan käyttöönottoa: pellot otettiin käyttöön, kolhooseissa oli eläviä eläimiä, tehtaat laitettiin käyntiin.

Vuonna 2004 ei tätä yhteiskuntaa enää ole. Kokeilu on epäonnistunut, suurin osa maapinta-alasta on jäänyt heitteille.

Tässä ei kuitenkaan ole Karjalan koko kuva. Viipurissa on rakennettu kauppoja ja jopa asuinkerrostaloja. Enson tehtaat siirtyivät amerikkalaisomistukseen. Terijoella on luksusravintoloita. Koivistolla on erinomainen öljysatama. Asfalttiteitä on rakennettu.

Karjala, etenkin Kannas, on lupaava, strateginen alue osana avointa, kaupallisesti kiinnostavaa Pohjois-Eurooppaa. Karjalassa on yksittäisiä alueita, jotka ovat jo nyt elinvoimaisia. Kaikki ainekset elinvoimaisen Karjalan kasvulle ovat jo olemassa. Mutta suomalaisten omistamat tontit, maatilat, metsät ja pellot ovat enimmäkseen autioina.

Karjalan tragedia muistuttaa, että epäonnistuneen neuvostokokeilun jäljiltä Karjala on vapautumassa palautuskeskustelua varten alueeksi, josta Suomi ja Venäjä voivat yhdessä kehittää Euroopan merkittävimmän kasvualueen. Ainoa ehto on alueen palautus Suomen valtion hallinnon ja EU-direktiivien alaisuuteen.

Kesällä 2004 kuoppainen tie Suur-Merijoen lentokentälle oli tukossa: sateet tekivät siitä satojen metrien pituisen lätäkön, johon henkilöauto uppoaa. Mutta Karjalan palauduttua voi Suur-Merijoella olla taas vilkas lentokenttä, jonne laskeutuu koneita muualta Suomesta ja ulkomailta asti.

www.karjalantragedia.info

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Karjalan palautus

Luonnollisesti Karjalan palautus ja Neuvostoliiton kanssa tehdyn viimeisen rauhansopimuksen purku ja sen seurauksena Tarton rauhan rajojen voimaan asettaminen olisi oikeudenmukaista. Kuinka usein maailmassa sitten tapahtuu asioita oikeudenmukaisesti? Jokainen tietää siihen itsekin vastauksen. Oikeus on sen puolella, jolla on eniten voimaa tai viekkautta.

Karjalan palautus olisi (ehkä) ollut mahdollinen 1990-luvun vaihteessa, kun Neuvostoliitto hajosi, mutta suomalainen poliittinen eliitti on paitsi hidas, myös kankea ja sitäpaitsi äärimmäisen nöyristelevää.

Silloin kun Jeltsinin hallinnon alkuaikoina "portti" oli raollaan, siitä olisi pitänyt rohkeasti mennä - Balttian maat menivät, mutta heillä olikin enemmän pelissä kuin Suomen "etelän herroilla", joita Karjalan kysymys vähät kosketti. Lisäksi poliittisen eliitin selät olivat vielä köyryssä Neuvostoliittoon päin (vaikka sitä ei enää ollut edes olemassa).

Nyt se portti on kiinni ja lopullisesti - niin luulen. Pian kukaan ei osaa enää edes kaivata Karjalaa takaisin, koska sen elämän ennen sotia kokeneet alkavat olla jo kuolleita. Meitä karjalaisten vanhempien lapsiakaan harvoja se enää kovin koskettaa. Moni meistä ei ole siellä koskaan elänyt ja niistäkin, jotka ovat harva muistaa.

Suomen herrojen nöyristely kuitenkin jatkuu. Nyt ollaan niskat nyrjällään Euroopan Unioniin päin jopa niin paljon, että täysin vastikkeetta maksetaan etelän huijarivaltioiden velatkin. EU on uusi Neuvostoliitto - Eurostoliitto. Karjalan palautusta tärkeämpää (ja aikoinaan edellytys sillekin) olisi vaihtaa Suomen poliittinen johto.

Pekka

Pekka [2010-07-19 11:30:01]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].