Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

09.01.2005
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

Ruotsista katsottuna suomalaisten ja Suomen historia on jotakin aivan toista kuin Suomesta katsottuna ja suomalaisittain ajateltuna. Kun Suomessa olemme tottuneet puhumaan Suomesta myös 1200-luvulla ja kaikkina vuosisatoina sitä ennen ja sen jälkeen, puhutaan Ruotsissa ennen kaikkea Ruotsista.

Suomea ei ollutkaan paitsi läänin nimenä, kun Ruotsista katsotaan. Ruotsissa asioita ajatellaan edelleen siten, että idässä Ruotsilla oli koko joukko läänejä, kuten Häme, Pohjamaa, Suomi, Uusimaa ja Karjala.

Suuri juopa historiallisten käsitysten ja faktojen selitysten välillä näkyy tuoreella tavalla oivallisesti fil. tri Lena Huldénin uudessa kirjassa "Itärajan vartijat, keskiaika". Itäraja tarkoittaa siinä Ruotsin itärajaa. Suomi on osa Ruotsia, osa keskistä Ruotsia ja esimerkiksi Olavinlinnaa tarkastellaan sekä rajalinnoituksena että keskisen Ruotsin sisämaan linnana.

Suomalainen historiankirjoitus on nähnyt asiat toisella tavalla. Myös kirjan tekijä, historioitsija ja valtionarkiston johtaja Huldén selittää välillä perinteisten suomalaisten ja ruotsalaisten näkemysten eroja terveellisellä tavalla. Erot ovat kiinnostavia, mutta varsin helposti on mahdollista arvella, että ruotsalaisten tutkijoiden historian selitykset ovat usein lähempänä todellisuutta kuin suomalaisten. Asiaa ei kuitenkaan voi yleistää kaikkia koskevaksi.

Yleensä ruotsiksi julkaisevan suomalaisen kustannustalon Schildtsin kustantama Huldénin teos on neliosaiseksi kasvavan Ruotsin itärajaa vuoteen 1809 asti käsittelevän kirjasarjan ensimmäinen osa. Sarja ilmestyy myös suomeksi käännettynä. Se on hyvä lisäys Suomen historian tutkimukseen, jota kotimaisin voimin tehtynä yleensä sävyttää monin tavoin vahva ja inhimillinen kansallinen sävytys.

Varsinaista Suomen historiaa ei Ruotsista ruotsalaisin ajatuksin arvioituna oikeastaan ole lainkaan. Kaikki on Ruotsin historiaa, jossa Suomi ja suomalaiset ovat vain Ruotsin maakuntia ja rahvasta.

Ruotsalainen tutkimus selvittää valtakunnan asioita ja Tukholman valtataisteluja sekä suurvallaksi kasvaneen Ruotsin suhteita naapurimaihin. Suomi on mukana kuvassa vain sen takia, että Ruotsin itäraja sattui kulkemaan suomalaisten asumien alueiden halki. Tarkasti sanottuna Suomi ei ole silläkään tavalla näkyvä toimija, sillä Suomea ei lainkaan ollut. Oli vain itäisiä maakuntia kuten (Varsinais-)Suomi, Häme, Pohjanmaa ja Karjala ja tätä kaikkea kutsuttiin usein Itämaaksi. Suomi-sana tarkoitti nykyistä Varsinais-Suomea eli yhtä pientä maakuntaa.

Lena Huldén pitää lukijoidensa jalat maassa ilman suomalaista kansallistunnetta: Suunnilleen vuosien 1100-1200 tienoilla hän huomauttaa, että Suomen ja Hämeen itsenäisyys oli lopullisesti ohi ja Karjala oli jaettu.

Aivan asiallisesti ja totuudellisesti ruotsalaisen historiankirjoituksen täsmällisen ja vakiintuneen tavan mukaan Huldén tarkoittaa tietysti nykyistä Varsinais-Suomen maakuntaa ja Hämeen kantamaakuntaa, jotka olivat lopulta päätyneet Ruotsin ylivallan alle.

Samalla Ruotsi ja Novgorod olivat jatkuvien yhteenottojen ja sodankäynnin seurauksena saaneet kumpikin otteen osaan Karjalaa. Vasta muutamaa vuosisataa myöhemmin areenalle nousi Venäjä, kun Moskovan suuriruhtinaskunta oli lopullisesti valloittanut Novgorodin ja alkanut yhdistää venäläisiä ruhtinaskuntia, joiden joukossa kauppiasylimystön johtama Novgorodin tasavalta oli ollut menestyksekäs kummajainen.

Tietenkin Itämaan suomalaiset asukkaat näkyvät kirjassa kautta vuosisatojen. Huldén muistuttaa varsin usein, että suomalainen rahvas maksoi omaisuudellaan ja verellään Ruotsin ja Novgorodin välisen sotaisan kilpajuoksun laskuja.

Hän toteaa moneen kertaan, että Ruotsin valtakunnassa juuri suomalainen väestö joutui maksamaan suurvallan tekemisen laskuja, vaikka vielä useammin hän kertoo, että karjalaiset varsinaisten raja-alueiden asukkaina kantoivat raskaimmat laskut ja verisimmän taakan.

Näin tapahtui myös Kalmarin unionin aikana, jolloin Tanskan pääkaupungista Kööpenhaminasta hallittiin Tanskaa, Ruotsia ja Norjaa. Silloin vuosikymmenien ajan Tanska oli liitossa Novgorodin ja sitten Venäjän kanssa Ruotsia vastaan, vaikka molemmat Pohjoismaat olivat Kalmarin unionin jäseniä ja niillä piti olla yhteinen hallitsija. Sellainen liitto aiheutti vaikeimmat menetykset juuri karjalaisille rajan molemmin puolin.

Karjalaiset olivat pahimmillaan jopa vapaata riistaa Ruotsin ja Venäjän joukoille, sillä rauhansopimusten mukaan kummankin maan sotavoimat saivat vapaasti surmata kaikki karjalaiset, jotka olivat lähteneet rajan toiselle puolelle pakoon joko ruotsalaista tai venäläistä valloittajaa. Uutta kotipaikkaa etsineet karjalaiset olivat siten noiden keskiajan vuosisatojen Ruotsissa ja Venäjällä ajoittain kuten mustalaiset pahimmillaan 1900-luvun Neuvostoliitossa ja natsi-Saksassa vapaata riistaa.

Sekä Ruotsi että Novgorod/Venäjä halusivat hävittää karjalaisten asutuksen, kylät ja kirkot, ja tappaa karjalaiset asukkaat ottaakseen näiden asumat alueet haltuunsa. Aika ajoin kautta Karjalan hävitettiin asutus lähes kokonaan, kunnes Tukholmassa keksittiin, että karjalaisetkin voidaan jättää henkiin, koska he voivat palvella Ruotsin kuningasta veronmaksajina ja sotilaina.

Ruotsalaiseen historian näkökulmaan tutustuminen herättää monenlaisia kysymyksiä meillä Suomessa. Suomalainen kansallistunto ja kansallismielisyys ovat tietysti vaatineet oman historian kaunistelua - sitähän kaikki kansakunnat harrastavat toisinaan suuriin historian väärennöksiin saakka.

Silti väite Ruotsin ajasta tarpeellisena vaiheena läntisen maailmankatsomuksen vakiinnuttamiseksi Suomessa näyttää vähintäänkin liioittelulta. Ehkä voisi paremminkin sanoa, että suomea puhuvilla ihmisillä on ollut kylliksi onnea ja ymmärrystä omaksua moniarvoisia läntisiä näkemyksiä Ruotsin imperialistisesta valta-ajasta huolimatta.

Esitelty teos: Lena Huldén, Itä-rajan vartijat 1, Keskiaika. (På vakt i öster 1 - medeltiden.) Suomentanut Marjatta Klinge. 336 sivua. Schildts. Keuruu 2004.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].