Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

10.01.2005
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

Vuodesta 2001 jatkunut Karjalan kylätutkimus on valmistunut. Kenttätutkimuksen ja karttojen perusteella on päädytty laskelmaan, jonka mukaan Karjalassa on jopa tuhat tyhjää tai melkein tyhjää kylää.

Hiitolan Kilpolansaaren asutus on kadonnut. Vanhan koulun kivijalka on jäljellä.
Asutuksi määritelty Impilahden Sumeria on käytännössä lähes tyhjä. Muutama yksittäinen talo on lähinnä kesämökkikäytössä ja suurin osa kylän pinta-alaa on täysin asumatonta.
Simpeleen Koitsanlahden tyhjät niityt kuuluvat täysin asumattomiin seutuihin.

Luovutettu Karjala on pinta-alaltaan 26 915 neliökilometriä, järvineen ja jokineen. Ennen sotia Karjalassa, Suomenlahden saarineen, oli 1 284 kylää. Nyt näistä kylistä 814 on tyhjillään.

Kun samaan aikaan suuri osa asutuista kylistä sinnittelee vain muutaman mökin turvin, ja suurin osa vanhasta suomalaiskylästä on autiota niittymaisemaa, voidaan tutkimuksen lopputulos pyöristää johtopäätökseen, että suunnilleen tuhat vanhaa karjalaiskylää on kokonaan tai lähes tyhjillään.

Karjalan pinta-ala on suurempi kuin noin 50 itsenäisen valtion hallinnoima pinta-ala. Vuoden 2002 väestönlaskun mukaan Karjalassa asuu 370 000 asukasta, ja luku jatkaa laskuaan. Miehitetyn Suomen Karjalan asukastiheys on alle 15 asukasta neliökilometrillä, vähemmän kuin Tynkä-Suomessa, Lappi ja Kainuu mukaan lukien.

Viipurissa on alle 79 000 asukasta, Terijoen alueella noin 20 000 ja Laatokan Karjalassa enää 95 000 asukasta. Muu Karjalan asutus hajaantuu Kannaksen kyliin ja pieniin kaupunkeihin.

Karjalan kannas on yllättävän harvaan asuttu suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Viipurin, Käkisalmen, Enson, Koiviston, Terijoen, Johanneksen ja Raudun ulkopuolella on asumattomia seutuja, niittymäisiä entisiä kyliä ja todellisia autioita seutuja. Vuoksenrannan alue on lähes kokonaan tyhjä: 10 kylästä vain kirkonkylässä on muutamia asukkaita. Lisäksi Oravankydössä on joitakin kesällä asuttuja mökkejä.

Puolet kylistä on tyhjillään Jääskessä, jossa on 15 kylässä asukkaita ja 15 kylää on jäänyt asumattomiksi. Muolaan 55 kylästä 33 on täysin tai melkein tyhjillään.

Läheisyys Pietariin ei suinkaan tarkoita enemmän asutusta, pikemminkin päinvastoin. Kivennavalla oli ennen sotia 50 kylää. Nyt niistä jopa 35 on kokonaan tyhjiä tai melkein tyhjiä. Metsäpirtti, vanha rajapitäjä Laatokan rannalla, on vain seitsemän kylän osalta asuttu. Peräti 15 kylää on jäänyt tyhjiksi.

Myös Rautu, jonka kirkonkylä on nykyään vilkas kauppapaikka Sosnovo, on kokenut kylien tyhjenemisen: 17 kylää on asuttuja mutta 23 on jäänyt tyhjilleen. Myös Uudenkirkon 62 kylästä yli puolet, 34, on tyhjillään.

Silti Stalinin rajan tuntumassa on eniten tyhjää ja asumatonta. Laaja Kirvu on sellainen. Asutusta on 16 kylässä, mutta peräti 29 kylää on tyhjillään. Säkkijärven 32 kylästä vain kahdeksassa on asukkaita, 24 on jäänyt tyhjiksi. Nuijamaan 15 kylää ovat kaikki vailla siviiliasutusta, samoin Virolahden 11 kylää.

Vaikka Karjalan kannaksella on 514 tyhjää kylää ja 351 asuttua, suurin väestönkato on tapahtunut Laatokan Karjalassa, missä koko asukasluku on enää noin 95 000. Nuoriso pakenee Petroskoihin tai Sortavalaan samalla, kun syrjäisten kylien asutus vähenee koko ajan.

Laatokan Karjalassa oli ennen sotia 419 kylää, joista peräti 300 on jäänyt täysin tyhjiksi. Suuri osa 119 asutusta kylästä sinnittelee kesäasukkaiden tai muutaman suomalaishökkelin mummelin turvin.

Laatokan Karjalan suurin kylämäärä oli Suojärvellä. Yhteensä 77 kylästä vain kymmenkunta on enää asuttuja: Suvilahti ympäristöineen, Piitsjoki, Kaitajärvi sekä Hyrsylän Mutkan ja Suojärven rantojen pienet kylät, joissa ei enää ole mitään palveluja.

Ainakin 65 vanhaa kylää on kadonnut, mutta toisaalta Suojärvelle on noussut muutama neuvostoaikainen kylä: Vegarus, Naistenjärvi, Suojoki ja Lahkolampi ovat edelleen asuttuja ja niissä on joitakin palveluja.

Täysin tyhjenneitä pitäjiä ovat Korpiselkä ja Ilomantsi, jotka yhdessä muodostavat noin 11 prosenttia koko luovutetun Karjalan pinta-alasta. Näistä pitäjistä on jäänyt 25 kylää tyhjiksi. Ennen sotia näissä kylissä asui yli 4 150 Suomen kansalaista.

Suistamon asutus keskittyy vain rautatien varren kyliin. Sen sijaan kaikki rautatien pohjois- ja eteläpuolella sijainneet 19 kylää ovat jääneet täysin tyhjiksi.

Soanlahdella oli 7 kylää. Ainoa asuttu kylä pinnistelee vailla palveluja. Äskettäin Soanlahdella oli asukkaita viidessä tai kuudessa talossa. Luonnollinen poistuma pienentänee tätäkin lukua. Väkirikkaan Impilahden 25 kylästä on asuttuja vain 10. Suurin näistä on Pitkäranta, jossa väkiluku on vähentynyt nopeasti.

Uukuniemellä tyhjennettiin 10 kylää, ja vain yhteen jäi asutusta. Sikopohjan kylässä asutus on enimmäkseen pietarilaisia viikonloppuasukkaita. Talvella on hyvin hiljaista.

Jaakkimassa oli ennen sotia 18 kylää. Nyt edelleen 12 näistä on asuttuja. Useimmat asutut kylät ovat kuitenkin vain joidenkin vanhojen suomalaistalojen varassa, ilman palveluja sinnitteleviä kylänpahasia. Vain yhdessä kylässä on kauppa: Miinalassa.

Hyvä esimerkki tyypillisestä asutusta kylästä on Mikli, joka oli ennen sotia Jaakkiman laajin kylä. Siellä oli ainakin 186 taloa ja lähes 1 500 asukasta. Nyt laajan kylän alueesta vain pieni siivu on asuttu. Siellä on kymmenkunta suomalaista taloa pystyssä, ja osa niistä on tyhjillään talvella. Näin ainakin 90 prosenttia kylän pinta-alasta on asumatonta ja yli 90 prosenttia suomalaisten tonteista on jäänyt tyhjilleen.

Oppola, Kortela, Reuskula, Metsämikli, Niva, Sorola ja Kokonniemi ovat myös sellaisia Jaakkiman kyliä, joissa ei ole palveluja ollenkaan, ja asutus keskittyy muutamaan suomalaistaloon tai yksittäisiin venäläisten kesämökkeihin.

Karjalan tuhat täysin tai melkein tyhjää kylää antavat toivoa niille suomalaisille suvuille, joiden laillinen maaomaisuus makaa nyt tyhjillään kaikkialla Karjalassa. Näiden kylien tonttien ja niihin kuuluvien yksityisten peltojen ja metsäpalstojen ottaminen takaisin omaan käyttöön ei tarkoittaisi astumista kenenkään varpaille.

Myös muualla on toivoa. Siellä, missä venäläiset asuttavat vanhaa suomalaista kylää, on usein tiheästi korkeita kerrostaloja. Asutus miehittää vain muutamaa vanhaa suomalaistonttia. Samaan aikaan kylän reuna-alueet ovat jääneet täysin tyhjiksi. Venäläisten datsakylät on usein rakennettu pellolle tai vanhalle valtionmaalle, ei sinne, minne karjalaiset suvut haluaisivat palata omille mailleen.

Karjala on laajempi alue kuin 50 itsenäisen valtion pinta-ala. Karjalaan mahtuisi miljoonia asukkaita. Kun nykyinen väkiluku vähenee ja suurin osa suomalaisten kylistä on täysin tyhjiä, ja melkein kaikkien asuttujenkin kylien suomalaistontit ovat tyhjillään, voidaan palautettavasta Karjalasta puhua realistisesti "tyhjänä".

Suomalaisten ja venäläisten asumisen tavat poikkeavat toisistaan: venäläiset tiiviisti kerrostaloissa, kesämökit lähekkäin pelloilla, suomalaiset laajalla alueella erillään, kesämökit mieluiten järvien rannoilla.

Tyhjiksi kyliksi on määritelty myös rajavartioston miehittämät kylät
rajavyöhykkeellä.

Venäläisten taloudellinen toiminta keskittyy yleensä jo Suomen kaudella yritysten tai yhteisöjen omistamille maille. Yksityismaat ovat usein jääneet koskemattomiksi. Samalla neuvostoaikaiset navetat, pioneerileirit ja muut laitokset on pääsääntöisesti hylätty ja tyhjennetty. Intressit yksityismaiden hyödyntämiseen ovat usein kokonaan kadonneet.

Koiviston öljysatama ei juurikaan loukkaa suomalaisten sukujen maaomaisuutta, mutta Uuraan öljysataman alle jäi muutamia pieniä omakotitalotontteja. Yhteensä satamat astuvat vain muutaman maanomistajasuvun varpaille.

Karjalan palauttaminen on mahdollista, ja se voisi toteutua kompromissina: laajan alueen uusjako ei sotisi kenenkään oikeusturvaa vastaan.

Asutut kylät 470:
Kannas 351
Laatokan Karjala 119

Tyhjät kylät 814:
Kannas ja saaret 514
Laatokan Karjala 300

Asukkaita vuonna 2002:
Kannas 274 000
Laatokan Karjala 96 000

Asukastiheys vuonna 2002:
Kannas 27 asukasta/km²
Laatokan Karjala 6.5 asukasta/km²

Tutkimuksen on tehnyt:

Markus Lehtipuu
Suomalainen Matkaopas
http://matkaopas.com


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].