Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

28.01.2005
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

Eläkkeellä jo pitkään ollut aiempi neuvostodiplomaatti Juri Derjabin on muistanut Suomea ja antanut julkisuuteen ohjeen olla yrittämättä saada Karjalaa takaisin neuvotteluteitse.

Entisen mestaridiplomaatin paimenkirje ei olisi voinut olla huonommin ajoitettu, koska se tuli julkisuuteen samoihin aikoihin kuin muu Eurooppa ja osa muutakin maailmaa on viettänyt vainojen uhrien muistopäivää ja osoittanut kunnioitustaan toisen maailmansodan aikaisten diktatuurien uhreille.

Derjabin päätti virallisen työuransa Venäjän ensimmäisenä suurlähettiläänä Suomessa jo varhain 90-luvulla, mutta hän on toistuvasti sen jälkeen neuvonut ja ohjannut suomalaisia. Välillä hän on uhkaillut aivan sellaiseen malliin, että väkisinkin on ajateltava, että hän toteuttaa kirjeillään ja haastatteluillaan jonkin ylemmän tai muun virkatahon Moskovassa esittämiä vaatimuksia.

Voimme siis arvella, etteivät hänen käskynsä ole pelkästään vanhoja hyviä aikoja kaipailevan eläkevaarin höpinöitä vaan kirjoituksia, joihin on mahdollista suhtautua aivan kuin valtion virkamiehen laatimiin asiapapereihin. Onhan otaksuttava, että Derjabin laatii töistään ja niiden herättämistä kommenteista raportteja joillekin muille, jotka mietiskelevät teemojen jatkamista.

Joka tapauksessa Derjabinille ja kumppaneille Moskovassa tapahtui työtapaturma, kun he ryhtyivät vainojen uhrien päivän aikoihin kiistämään suomalaisten oikeuden puhua Karjalan palauttamisesta. Derjabin torjui palautuksen kertomalla, että Neuvostoliitto ja Suomi tekivät rauhansopimukset vuosina 1944 ja 1947 ja hänen mukaansa niissä ratkaistiin myös rajan paikka.

Derjabin katkoi kokonaisuuden palasiksi, kun hän ei kertonut, minkä takia Neuvostoliitto ja Suomi joutuivat tekemään rauhansopimukset vuosina 1944 ja 1947. Olihan näitä sopimuksia edeltänyt Moskovan rauhan sopimus vuonna 1940, jolloin Stalinin Neuvostoliitto oli yrittänyt valloittaa Suomen ja liittää sen Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan Otto Ville Kuusisen avustuksella.

Moskovan rauha 1940 tehtiin talvisodan päätteeksi. Talvisodan Stalin aloitti marraskuussa 1939 sen jälkeen, kun hän oli tehnyt toisen diktaattorin Hitlerin kanssa ns. Molotov-Ribbentrop -sopimuksen ja siihen liittyneitä salaisia sopimuksia Euroopan jakamiseksi etupiireihin.

Suomi kuului noiden salaisten sopimusten mukaan Stalinille. Tämä olikin ensin yrittänyt pakottaa Suomen johtajat luovuttamaan alueita ja kun suomalaiset eivät suostuneet neuvostodiktaattorin vaatimuksiin, oli Stalin yksinkertaisesti hyökännyt suurin sotavoimin Suomeen. Jostakin syystä Derjabin unohti tämän seikan kokonaan.

Me emme unohda talvisotaa, eikä diktaattorin ryöstöretkeä Suomeen. Suurlähettiläs Derjabin ei myöskään ole unohtanut niitä, mutta hän vaikenee niistä. On ilmeistä, että Derjabin ja hänen taustavoimansa luulevat palvelevansa parhaiten oman maansa Venäjän etuja unohtamalla Stalinin rikokset. Se taitaa olla virhe.

Venäjälle ei liene eduksi se, että Derjabin puolustaa yhä Stalinin hyökkäyssotia ja rikoksia. Venäjä ilmoittaa olevansa demokraattinen ja moderniksi pyrkivä valtio. Miten se voi olla mahdollista, jos Venäjän asioita hoitavat ihmiset yhä pitävät kunniassa neuvostodiktaattoria?

Hitler ja Stalin ja heidän poliittiset järjestelmänsä vainosivat ihmisiä, yksilöitä, kokonaisia kansoja, etnisiä vähemmistöjä ja kieliryhmiä. Saksassa on tehty välejä selviksi sodan jälkeen. Saksassa osoitetaan selvää katumista ja pyydetään anteeksi sekä yritetään hyvittää edellisten sukupolvien ja saksalaisen diktatuurin pahoja tekoja.

Venäjällä ei ole selvitetty Neuvostoliiton pahoja tekoja eikä ole ryhdytty käymään Nürnbergin tuomioistuinta vastaavaa oikeudenkäyntiä rikoksiin ja epäinhimillisiin tekoihin syyllistyneitä kommunistipomoja vastaan. Venäjä on yrittänyt ohittaa neuvostoajan pahat teot. Derjabin on tuossa samassa kuorossa ohittamassa ja unohtamassa neuvostoajan pahat teot.

Jossakin vaiheessa Venäjällä kuitenkin joudutaan käymään oma Nürnbergin oikeus ja syylliset luetellaan ja teot tuomitaan. Se ei tule olemaan hauskaa mutta niin vain tapahtuu.

Kirjelmässään Derjabin viittaa myös mielipidetutkimuksiin ja kertoo, että suomalaisten enemmistö on Karjalan palautusta vastaan. Sellaisia ja monia muunlaisia tutkimuksia on Suomessa julkaistu, mutta ennen kuin niistä aletaan kovasti riemastua, on syytä muistaa, mitä kaikkea merkillistä saattaa tapahtua.

Kannattaa muistaa, että vuonna 1977 monta sataa poliittisesti aktiivista suomalaista laittoi lehteen ilmoituksen, jossa he vaativat Suomen ja EEC:n kauppasopimuksen hylkäämistä ja kaupankäynnin keskittämistä Neuvostoliittoon ja muihin Varsovan liiton maihin.

Noiden henkilöiden joukossa olivat Suomen nykyinen presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja pitkä joukko muita nyt Suomea hallitsevia poliitikkoja. Nyt nämä henkilöt ovat kääntäneet täydellisesti takkinsa ja edistävät Suomen toimintaa EU:ssa ja pysyvät hiljaa omasta Neuvostoliitto-innostaan.

Sama voi tapahtua myös Karjalan palautuksen kohdalla. He voivat äkkiä kääntää takkinsa ja ryhtyä edistämään Karjalan palautusta sitten, kun he äkkiä oivaltavat sen itselleen ja Suomelle edulliseksi samoin kuin he ovat oivaltaneet EU-jäsenyyden itselleen ja Suomelle edulliseksi. Sellaista on politiikka, eikä vain Suomessa vaan myös Venäjällä. Se niistä mielipidetutkimuksista.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].