Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

07.04.2000
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

UUSI YRITYS KOIVISTON ÖLJYSATAMAKSIÄ

Maaliskuun lopussa Karjalan kannaksella Koivistolla vietettiin uuden öljysataman perustamisjuhlaa toiseen kertaan, mutta juhla pidettiin varajohtajatasolla. Paperilla hanke on suuri, mutta läsnäolleiden mielestä epäilyt hankkeen toteutumisesta jäivät elämään.

Koiviston öljysatama on herättänyt huolta Suomessa ja Venäjällä ja kauempanakin Itämerellä niissä piireissä, jotka pelkäävät meren saastumista. Monien vuosien ajan Venäjän viranomaiset ovat kieltäytyneet antamasta ulkomaalaisille mitään todellisia ja virallisia tietoja hankkeen ympäristövaikutuksista. Niitä ei tälläkään kertaa ole annettu millekään taholle.

Satamahanke koskee Suomea mitä suurimmassa määrin, koska se uhkaa Karjalan kannaksen luontoa ja Suomenlahtea. Satama voisi valmistuttuaan olla erittäin painava arvovalta-asia Venäjälle.

Kannakselle aiotun öljysataman hankkimishistoria on jo pitkä. Vuosikymmenen ajan sitten neuvostovaltion romahtamisen erilaiset tahot Venäjällä ovat pyrkineet rakentamaan sekä satamaa että öljyputkea. Kertaalleen aiotun sataman paikalle jo ehdittiin pystyttää juhlavin menoin iso kivipaasi, johon oli hakattu teksti "Primorskin öljysataman rakentaminen alkoi 199...". Viimeinen vuosiluku oli jätetty avoimeksi, koska rakentamisen aikataulua ei ollut lyöty lukkoon. Nyt kivi on ollut pakko poistaa ja tuoda paikalle uusi laatta, jossa vuosiluku on korjattu muotoon "2000".

Venäjän hallitus teki talvella virallisen päätöksen öljysataman rakentamisesta. Päätös näytti aluksi jäävän kuolleeksi kirjaimeksi, kunnes valtion omistaja öljyputkien rakentamisen ja ylläpitoon erikoistunut osakeyhtiö Transneft pani päätöksen toimeksi ja järjesti peruskiven muurausjuhlan maaliskuun viimeiseksi päiväksi. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa paitsi öljynlastauslaitteisto Primorskiin aiemman suomalaisen Koiviston kauppalan eteläpuolelle kannakselle myös rakentaa sinne johtava 2.700 km pitkä öljyputki Uralin pohjoispään tienoilta.

Viime vuosina ulkomaiset rahoittajat ja asiantuntijat ovat torjuneet Venäjän pyynnöt Koiviston öljysataman rahoittamiseksi. Asiantuntijoiden mukaan Itämeren rannikoilla on jo riittävästi öljysatamia, jotka toimivat vajaakapasiteetilla. Venäjä voisi käyttää niitä öljynvientiin etenkin, kun useihin satamiin johtaa Venäjältä jo valmiiksi neuvostoaikana rakennettuja öljyputkia.

Venäjä ei kuitenkaan halua maksaa etenkään Baltian maille vuokraa putkien käytöstä vaan katsoo kansalliseksi edukseen saada omat satamat. Aloittamalla rakentamisen se saattaa otaksua, että jostakin ilmaantuu ulkomaisia pankkeja ja muita rahoittajia. Peruskiven muuraustilaisuudessa kerrottiin, että rakentajayhtiöllä on koossa jo 106 miljoonaa dollaria, noin 650 miljoonaa markkaa.

Ensimmäisen rakennusvaiheen kustannusarvio on 460,2 miljoonaa dollaria. Koko työn kustannusarvio on kaksi miljardia dollaria eli yli 12,2 miljardia markkaa. Siten koko hankkeen kustannuksista on toistaiseksi saatu kokoon vain murto-osa. Venäläiset sanomalehdet esittivätkin tuoreeltaan epäilyjä siitä, ettei rahankeruu onnistu.

Suunnitelman mukaan ensi rakennusvaihe valmistuu kahden vuoden kuluttua ja silloin putken kapasiteetti on 12 miljoonaa tonnia vuodessa. Viittä vuotta myöhemmin koko hankkeen valmistuttua kokonaiskapasiteetiksi aiotaan 30 miljoonaa tonnia. Määrät ovat erittäin suuria etenkin, kun otetaan laskuun mukaan se, että Koiviston satama on jäiden takia hyvin vaikeakulkuinen ainakin viisi kuukautta vuodessa. Hanke toisi Suomenlahden matalille rantaväylille ennennäkemättömän säiliölaivojen ruuhkan. Se arveluttaa ympäristöasiantuntijoita myös sen takia, ettei Venäjä ole ollut valmis rakentamaan suhteellisen turvallisia kaksipohjaisia säiliölaivoja vaan kuljettaa öljynsä edelleen ympäristölle vaarallisissa vanhoissa laivoissa.

Koiviston tulevista vaiheista on olemassa koko joukko toinen toistaan pessimistisempiä arvioita, joita vastaan virallinen Venäjä esittää toinen toistaan optimistisempia arvioita. Synkimmästä päästä olevat arviot odottavat, että nyt valtion omistaman Transneft-yhtiön hanketta varten kokoamat lainarahat katoavat matkalla ja kassa jää taas ammottamaan tyhjyyttään. Optimistisimmat arviot Venäjällä taas maalavat suurta vaurautta, jota öljynputki ja öljynvienti tuovat Pietarille ja koko valtakunnalle ilman, että mitään vaaroja tai ongelmia koituisi koko hankkeesta.

Suomessa aiemmin Neste ja sittemmin Fortum ovat esittäneet yhä uudelleen öljyputken rakentamista Porvooseen, josta johtaa turvallisempi reitti ulkomaille. Viime kuukausina Fortum on pitänyt parhaana vaieta asiasta, koska Venäjällä on menossa kansallismielinen omia satamia vaativa mielipidekampanja. Toisaalta eurooppalaiset asiantuntijat puhuvat Latvian ja Liettuan öljysatamien puolesta.

---------------

Ole hyvä ja siirry FORUMIIN keskustelemaan tästä asiasta. Kerro mielipiteesi!

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].