Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

10.04.2000
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

PUTIN EI OLE SODALTA EHTINYT PEREHTYÄ VENÄJÄN TALOUSKRIISIIN

Alustus Porvoon koivistolaisten talvipäivillä Porvoossa 09.04.2000:

Tänään on kulunut sata päivää siitä, kun Boris Jeltsin otti ja erosi Venäjän presidentin virasta ja nimitti virkaatekeväksi seuraajakseen silloisen pääministerin Vladimir Putinin. Jo siinä vaiheessa oli ilmeisen selvää, että Putinista tulisi myös Venäjän presidentti, kun vaalit määrättiin pidettäviksi maaliskuun lopulla. Ja niin sitten tapahtuikin, että virkaatekevä presidentti vakinaisti työnsä ja vaalien voiton tuloksena nousi virallisesti presidentiksi, jolle perustuslaki takaa lähes diktaattorin valtaoikeudet.

Läntisessä maailmassa korkean viran haltijoiden ensimmäiset sata päivää ovat ajanjakso, jota nimitetään kuherruskuukaudeksi. Lännessä on tullut tavaksi, että silloin uusi viranhaltija linjoittaa hallintonsa, talous-, sisä- ja ulkopolitiikkansa ja piirtää kansakunnalle oman mallinsa maan tulevaisuudesta. Tietenkin hän toimii vaaliohjelmansa mukaisesti. Kun hän on voittanut vaalit ja päässyt virkaan juuri ohjelmansa avulla, ei yleensä oppositiokaan pahemmin häiritse kuherruskuukauden aikana.

Toisin on Venäjällä ja Putinin kohdalla. Koska Putinin valinta presidentiksi oli jo tuoreeltaan selvä heti vuodenvaihteessa, voidaan hänen kuherruskuukautensakin laskea alkaneen vuodenvaihteessa. Osoituksena heti alkaneesta kuherruskuukaudesta on sekin, ettei hän välittänyt kilpailla muiden ehdokkaiden kanssa eikä osallistunut vaalikeskusteluihin, vaan hoiti presidentin virkaa. Hän ei käyttäytynyt niin kuin ehdokkaat demokratiassa käyttäytyvät vaan hän esiintyi kuin presidentti.

Hän kävi vaalinsa ilman vaaliohjelmaa. Ennen vaaleja hän ilmoitti julkaisevansa talousohjelmansa vaalien jälkeen. Hän ei pitänyt vaalipuheita eikä ohjelmapuheita yhtä ohjelmatoteamusta lukuun ottamatta. Jo viime syksynä hän ilmoitti, ettei yksityistettyä omaisuutta palauteta valtiolle vaan se pysyy uusien omistajiensa hallussa. Tähän saakka tuo on riittänyt Venäjän uuden presidentin talouspoliittiseksi linjanvedoksi.

Putin on kuitenkin presidenttinä ahertanut kuherruskuukautensa aikana erilaisissa näkyvissä toimissa. Lyhyesti lueteltuina ne ovat seuraavanlaisia:

-- hän antoi ukaaseilla Jeltsinille ja tämän perheelle koskemattomuuden suojan kaikkien virantoimituksessa tehtyjen tekojen osalta,

-- hän on käynyt kaksi kertaa Tshetsheniassa suihkuhävittäjällä ja jakanut venäläisille sotilaille mitaleja ja metsästyspuukkoja,

-- hän antoi pidättää työtään tehneen Radio Svobodan toimittajan Andrei Babitskin vastoin lakia, otti hänen tapauksensa omaan hoitoonsa niinikään vastoin lakia ja vaihtoi hänet kahteen venäläiseen sotavankiin vastoin lakia eli hän luovutti oman maansa kansalaisen vihollisiksi kutsumilleen taistelijoille antamatta julkisesti edes tietoa siitä, keitä vaihtokaupan tekijät olivat,

-- hän on määrännyt kouluissa annettavaksi lapsille sotilaskasvatusta samaan tapaan kuin aikoinaan Neuvostoliitossa,

-- hän on viettänyt yön ydinkäyttöisessä sukellusveneessä 400 metrin syvyydessä merenpinnan alla ja ampunut sieltä ydinohjuksen maapallon toiselle puolelle, sentään ilman ydinkärkeä,

-- hän on kieltäytynyt ottamasta vastaan YK:n ihmisoikeusvaltuutettua Mary Robinsonia,

-- hän on antanut Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n apulaisjohtajan Stanley Fischerin odottaa Moskovassa sovitusta tapaamisesta huolimatta vuorokausikaupalla

-- ja lopuksi hän on antanut duuman, parlamentin alahuoneen, jäsenistä noin joka neljännelle sotilasarvoissa ylennyksen ja lisännyt asevarusteluun varattuja valtion määrärahoja 50 prosenttia, vaikka Venäjä kieltäytyy hoitamasta velkojaan eikä pysty maksamaan palkkoja ja eläkkeitä.

Kun näiden toimien taustalla on käyty kaiken aikaa Tshetshenian sotaa, jossa on surmattu omina kansalaisina väkisin pidettyjä ihmisiä ja tuhottu lentopommituksin heidän kaupunkinsa ja kaikki omaisuutensa, voi ajatella, että presidentti Putin on antanut näyttöä omasta poliittisesta linjastaan. Se on perinnäinen venäläinen militaristisen siirtomaavallan linja, jossa kaikki paino pannaan sotilaallisille toimille, varustelulle ja aseistukselle. Sotateollisuuteen sijoitetaan varoja, mutta siviilituotantoa ei kehitetä eikä edes valtakunnan omia sisäisiä kulkuyhteyksiä rakenneta eikä paranneta. Jopa kasvavien sukupolvien opetuksessa lukuaineista siirrytään kohti sotilaskasvatusta.

Ulkopuolisten on vaikea ymmärtää, mitä Venäjällä on tapahtumassa. Asiat eivät selvästikään ole presidentti Putinin otteessa, vaikka hän onkin sotaoppeja ja varustelua korostamalla pyrkinyt antamaan vaikutelman kovasta johtajasta, joka rautanyrkein palauttaa maahan kaivatun kurin ja järjestyksen. Todellisuudessa Putinilla ei näytä lainkaan olevan sellaista selvää otetta Venäjään kuin hän ja hänen piirinsä antavat ymmärtää. On hyvä huomata, että Putin sai hädin tuskin hieman yli puolet vaaleissa annetuista äänistä, vaikka Venäjän kaikki televisiokanavat oli valjastettu erittäin räikeän propagandan tekoon Putinin puolesta siten, etteivät kilpailevat ehdokkaat käytännössä saaneet juuri ollenkaan ääntään kuuluviin televisiossa. Sellaisen propagandavyörytyksen olisi pitänyt tuoda Putinille runsaasti yli 60 prosenttia äänistä, joten äänimäärä oli paha pettymys.

Äänimäärät kertovat siitä, ettei Putinin käskyvalta ole ehdoton. Hyvän esimerkki Putinin voimien yllättävästä rajallisuudesta saadaan Pietarin kaupungista, jonka kuvernöörin vaaleissa oli alun perin Putinin ehdokkaana Venäjän hallituksen varapääministeri Valentina Matvijenko, joka on yksi erittäin harvoja naisia maan korkean tason johtajistossa. Päättyneellä viikolla Matvijenko vetäytyi vaaleista, kun oli käynyt ilmi, ettei Putinin kannatus riitä tekemään hänestä kuvernööriä. Toisin sanoen Pietarissa on voimakkaita henkilöitä, joiden ei tarvitse totella Putinia.

Toinen esimerkki talouselämän puolelta puolestaan kertoo, ettei Putin pysty määräämään oligarkkeja, niitä muutamaa miestä, jotka onnistuivat ottamaan ilmaiseksi haltuunsa suuren osan Venäjän kansallisomaisuutta neuvostovaltion romahtaessa. Venäjän ja koko maailman suurin maakaasuyhtiö Gazprom riitaantui muutama aika sitten maan suurimman sähköyhtiön Jeesin kanssa ja ilmoitti vähentävänsä kaasuntoimituksia sähköyhtiölle 25 prosenttia. Se voisi johtaa sähköpulaan maan eri puolilla. Tässä hädässä huudettiin presidenttiä erotuomariksi. Putin teki työtä käskettyä ja meni Gazpromin päätoimistoon Moskovassa välittämään riitaa. Jossakin muussa maassa asiat olisi hoidettu toisella tavalla eikä presidentti olisi lähtenyt oligarkin luo vaan teollisuusjohtajat olisivat tulleet presidentin luo. Tuo episodi kertoo, että Putin ei ole ylin herra vaan herrallakin on herransa eli nuo kaikkivaltiaat oligarkit, joista Boris Berezovski on rikkain ja kuuluisin.

Putinin virkaanastujaisjuhla pidetään toukokuun seitsemäntenä. On tietenkin erittäin kiinnostavaa nähdä, muuttuuko jokin asia paremmaksi Venäjällä sen jälkeen. Enteet tähän mennessä antavat aiheen otaksua, että valta on oligarkeilla ja osittain turvallisuuspoliisilla FSB:llä, jonka jäsen Putin on ollut koko työikänsä. Venäjällä on edessään suuri määrä räjähdyspisteitä sen lisäksi, että siirtomaasota Tshetsheniassa jatkuu. Ehkä vaikein ongelma on Puolan ja Liettuan välissä oleva Kaliningrad. Neuvostoaikana se oli Euroopan suurin asevarustelun keskittymä, mutta nyt se on surkea, pahasti taantuva erillinen saareke, jossa rikollisuus, huumeet ja sairaudet leviävät ilman, että emämaan pääkaupunki Moskova pystyy mitenkään auttamaan. On ilmeistä, että Kaliningrad joutuu tavalla tai toisella Euroopan Unionin hallintoon, koska nykyiselläkään tavalla se ei voi jatkaa.

Kaliningradin rinnalla meitä suomalaisia kiinnostavat Karjalan kannas ja Viipuri. Venäjällä ei ole varoja saati minkäänlaista halua tehdä mitään Suomelta riistettyjen alueiden rakentamiseksi. Rappio kannaksella ja Viipurissa vain syvenee ja tiivistyy. Voimme otaksua, että Putinin lietsomassa yltiöisänmaallisessa venäläisessä hurmoksessa ei kukaan juuri nyt ryhdy keskustelemaan Karjalasta, mutta kun Putin uusilla asevarusteluillaan tuhoaa Venäjän talouden samaan tapaan kuin neuvostojohtajat tuhosivat Neuvostoliiton talouden, voi tilanne avautua keskusteluille myös Karjalasta. Ehkä Kaliningradin rappio ja romahdus avaavat tietä myös tälle keskustelulle. Siinä vaiheessa meidän suomalaisten on hyvä olla valmiina tarttumaan tilaisuuteen avata neuvottelut.(9.4.2000)

---------------

Ole hyvä ja siirry FORUMIIN keskustelemaan tästä asiasta. Kerro mielipiteesi!

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].