Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Arto Lahti

Arto Lahti
professori

Yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professori Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Professori Lahti oli tammikuun 2006 vaaleissa sitoutumattomana, puolueiden ulkopuolisena presidenttiehdokkaana.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.02.2008 [20]
»  STRATEGIAN VARAAN LASKETAAN LIIAN PALJON JA UNOHDETAAN JÄRKI

08.03.2007 [02]
»  SUOMEN EDUN AJAMINEN ON KANSANEDUSTAJAN TYÖSSÄ VELVOITTAVAA

19.05.2006 [02]
»  EIKÖ NL:N TIEDEKOKEILU OLLUT RIITTÄVÄ?

09.01.2006 [02]
»  SUOMALAISET OMISTAVAT YHÄ KARJALAN MAAT

01.01.2006 [02]
»  HALONEN JA VANHANEN HYLJEKSIVÄT IHMISOIKEUKSIA

27.12.2005 [02]
»  KARJALAN KYSYMYS JA YLEN SENSUURI

22.12.2005 [02]
»  SUOMEN PRESIDENTIN ON PUHUTTAVA SUOMEN SUULLA

14.12.2005 [02]
»  INVESTOINTILAMA JA KARJALA

28.11.2005 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS JA KARELIANISMI

26.11.2005 [02]
»  SOTASYYLLISYYS PURETTAVA

21.10.2005 [02]
»  PERUSTUVATKO SUOMEN JA VENÄJÄN SUHTEET AITOON YSTÄVYYTEEN?

15.10.2005 [02]
»  SUOMEN LEGITIIMIT ALUEELLISET OIKEUDET

24.09.2005 [02]
»  NYKÄNEN SAI OIKEUTTA, ENTÄ RYTI JA NINA HONKANEN?

02.09.2005 [02]
»  JOHTAJUUS – ONKO SITÄ NYKYPÄIVÄN SULLE-MULLE -POLITIIKASSA

23.08.2005 [02]
»  KARJALA - VUOSITUHANNEN PARAS INVESTOINTI?

11.07.2005 [02]
»  PUOLUELAKI ON 1 %:N YLIVALTA

13.06.2005 [02]
»  MOLOTOV-RIBBENTROP -SOPIMUS

10.06.2005 [02]
»  KARJALA – SUOMEN TALOUDELLISEN KASVUN KÄYTTÄMÄTÖN VOIMAVARA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

23.08.2005
Arto Lahti

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALA - VUOSITUHANNEN PARAS INVESTOINTI?

Seminaari Karjala – mahdollisuus ja haaste yli sukupolvien
Tiistai 23.08.2005 klo 16:00 ...
Helsingin kauppakorkeakoulu, Nokia-sali
Lyhennelmä professori Lahden esitelmästä.


Valaisen seuraavassa luovutetun Karjalan kehittämismahdollisuuksia ja tuon siihen samalla teoreettisia näkökulmia. Hyvä lähtökohta on punninta, että Suomen talous on poikkeuksellisen kriisiherkkä. Nykytilassa Suomi on seisahtunut talous. Kun suuret ikäluokat eläköityvät, punnitaan onko Suomen talous kykenevä kasvamaan.

1600-luvulta lähtien Itämeren alue on kukoistanut, kun se on ollut ehyt kokonaisuus. Sitten tuli aika, jolloin Karjalan ja Baltian alue sulkeutui vaihdannan piiristä. Nyt tullaan uuden Euroopan aikaan. Siinä haetaan loppujen lopuksi näitä vanhoja hyviä aikoja ja oppeja.

Nykymuodossaan Itämeren alueesta poliittisesti ja kulttuuritaloudellisesti puuttuu vain Karjalan alue, josta on monella lailla ongelmallinen. Venäjällä ei ole ollut intressiä kehittää aluetta. Intressi on Suomella, kuten se on ollut useita kertoja aikaisemminkin.
+
Esitän Karjalan kehittämisen talousmallin. Tätä ei ole loputtoman hyvin tutkittu, mutta tässä on jotain ajateltu. Väite, että kehittäminen söisi tavattomasti kansantalouden resursseja ja olisi pohjaton kaivo, sen torjun saman tien jyrkästi. Karjalan kehittäminen voi olla alkavan vuosituhannen parhaita investointeja. Investointi on jaettu 10 vuoden jaksoon, sukupolvi olisi parempi.

Jälleenrakentaminen ei olisi suoraan Suomen valtion budjetista rahoitettavaa toimintaa. Valtio voi, kuten toimivat monet kehittyneet valtiot, toimia takaajana tälle hankkeelle. Maailmassa on 100 kertaa enemmän rahaa kuin löydetään sille investointityyppistä käyttöä. Rahoitus ei ole aluekehityksessä pääasiallinen ongelma. Alueet ovat kehittyneet ennen muuta siksi, että asukkailla on tahto kehittyä.

Globalisaation suurin muutos ovat globaalit pääomamarkkinat. Ne ovat kehittyneet virtaavan pääoman suhteen. Rahoitusinstrumentit, eri rahoitusmuodot, joilla lyhyt ja pitkäaikainen raha voidaan kanavoida, ovat kehittyneet tavattomasti. Teollisuuden ja liikenneverkkojen rahoitusmallit tulevat kehittymään Euroopassa hurjasti. Tällä alueella varmasti löytyy rahoittajia ja rahoitusmalleja.

Voidaan sanoa, että yksityinen-julkinen -partnership olisi juuri se, jota kannattaisi ensivaiheessa selvityttää ja kokeilla Karjalan osalta.
+
Nykymuodossa Suomen valtio on seisahtunut. Me vain odotamme sitä, kuinka syvälle valtion ja kuntien talous vajoaa, jos talouskasvua emme saa liikkeelle. Uuden kasvualueen löytäminen on se, jota tässä globaalitalouden logiikassa tarvitsemme.

Suomalaiset ovat testanneet Karjalaa kasvun moottorina 1600-luvulta useaan kertaan. Karjalan asuinalueen mallin rakentaminen osataan. Palautuksen välitön työllistämisvaikutus voi olla merkittävä. Se säteilisi ja voisi olla eduksi myös Venäjän lähialueelle. Rajan yli kulkeva siirtotyövoima hyödyttää tavattomasti molempia talousmalleja. Sillä tavalla Viro on tavallaan hakenut kasvuvoimaa Suomessa.

Venäjällä on juuri sitä, mitä tarvitsemme eli raaka-aineita ja energiaa. Meillä on juuri sitä, mitä Venäjä tarvitsee, kuten osaamista, teknologiaa, toimiva tietoyhteiskunta, toimiva oikeusvaltiojärjestelmä, toimivat instituutiot. Venäjänkin kannalta olisi edullista, että Karjalaan syntyisi toimiva suomalainen talous- ja yhteiskuntamalli.
+
Euroopan Investointipankki rahoittaa tällaisia kohteita. Pohjoismaat voisivat olla meille todellinen kumppani. Pohjoismainen Investointipankki nimenomaan etsii kohteita. Karjalan rakentaminen on varmasti ainakin Pohjoismaissa helppo perustella yhteisenä intressinä, todennäköisesti myös Baltian maissa.

Ei olisi vaikea löytää pitkän rahan tarjoajia, rahastoja, jotka tulisivat mukaan. Yhdysvallat on täynnä valtavia rahastoja, jotka on nimenomaan kohdennettu sen tyyppisille alueille, jota Karjala edustaa. Suomen valtion rooli olisi vain toimia takaajana, pohjariskin poistajana.

Meille syntyisi alue, jossa olisi aito komaparatiivinen etu. Siellä olisi myös työvoimakustannusten ja raaka-aineen mukaan joustoa. Meillä olisi siinä kilpailuetua mm. Kiina-ilmiötä vastaan. Sen merkitystä ei voi väheksyä.
+
Suomalainen kulttuuri on ylivoimainen rakentamaan toimivia kyliä niin, että luontoarvot säilyvät, hajautuva yhteiskuntarakenne on meidän voimamme. Venäläiset eivät ole osanneet hajautettua mallia. Sen vuoksi Karjalan vanha voima, kylä- ja yhteisörakenteet, kuihtuu.

Aluerakentaminen merkitsisi monenlaisia työllisyysvaikutuksia. Jo 1800-luvulla Karjala oli hyvin mielenkiintoinen luonto- ja kulttuurimatkailukohde.

Emme tiedä riittävästi, mikä esim. on Euroopan suurimman makean veden altaan, Laatokan, tila. Sodan jälkeen Neuvostoliitto katsoi, että Suomi oli velvoitettu toimimaan heidän puolestaan saksalaisen omaisuuden haltuunottajana ja velvoitteiden hoitajana, saksalaisten tuhot Venäjällä pitää korvata.

Jos Laatokka sattuu olemaan täynnä vaarallisia ympäristöjätteitä, kyllä ne sieltä on korjattava. Meillä on moraalinen oikeus vedota siihen, että Venäjä on kiistatta meille velkaa ja sitten voidaan punnita vähän laajempaakin kuvakulmaa.

Ei ole perustelua väittää, että Karjalan kehittäminen suomalaisten toimesta merkitsisi ensisijaisesti valtion budjettivarojen hukkaamista. Voitaisiin yhtä hyvin väittää, vaikka todisteluni onkin vielä tentatiivista, että Karjala saattaa olla tämän vuosituhannen paras investointi.

Muut alustukset:

Vuorineuvos, professori Yrjö Pessi

Valt. tohtori Ilmari Susiluoto

Kauppat. maisteri Veikko Saksi

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].