Tietoa kirjoittajasta


Ilmari Susiluoto
Valt. tohtori

Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä edusta ulkoasianministeriön kantaa.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

23.08.2005 [02]
»  KARJALA, TALOUS JA ANEKDOOTIT

10.12.2004 [02]
»  VENÄJÄ, SUOMI JA KARJALA

25.06.2002 [02]
»  VENÄJÄ SYYSKUUN 11. PÄIVÄN 2001 JÄLKEEN

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

23.08.2005
Ilmari Susiluoto

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALA, TALOUS JA ANEKDOOTIT

Seminaari: Karjala – mahdollisuus ja haaste yli sukupolvien
Tiistai 23.08.2005 klo 16:00 ...
Helsingin kauppakorkeakoulu, Nokia-sali
Lyhennelmä tohtori Susiluodon esitelmästä.


KARJALA, TALOUS JA ANEKDOOTIT

Miltä suomalaiset tsuhnat näyttäytyvät Venäjän peilissä? Onko kukaan viime aikoina edes huomannut Karjalaa? Vastaus on: kyllä ovat huomanneet sekä tsuhnan että Karelian. Ne, siis suomalainen (finn) ja Karjala, ovat huumormielellä löytäneet toisensa muutamassakin jutussa. Siteeraan yhtä, joka ilmestyi Moskovassa voiton päivän kunniaksi (www.vladimir.vladimirovich.ru, 06.05.05).

Anekdootissa Putin miettii, mitä antaisi lahjaksi Moskovaan saapuville valtionpäämiehille ja – naisille: USA:n presidentille paketillinen suolakeksejä, Latvian presidentille Vaira Vike-Freibergalle pullo vodkaa ja kaviaarilla täytetty Kaspian särki ...

Yhtäkkiä Putinin rauhallisen mietiskelyn keskeyttää puolustusministeri Sergej Borisovitsh Ivanovin puhelu: ”Kuules veliseni (bratello), olemme saaneet sähkösanoman. Euroopan parlamentin jäsen Ari Vat, Vattannen, Vatanenko, äh, Ari Vatanen on kääntynyt Suomen Presidentin Tar, Tari, Tarja Hal.., Hallosen puoleen ja vaatii, että Halonen vaatisi Moskovaa tunnustamaan, että Suomi voitti sodassa Neuvostoliiton ... Putin: No tunnustetaan, mutta mitä me annettaisiin sille Halaselle lahjaksi?

Venäjän kielessä ”hän” persoonapronominista on sekä feminiininen että maskuliininen muoto. Putin ja Ivanov käyttävät jutussa kumpikin Halosesta - maskuliinimuotoa. ... No, annetaan sille Karjala. Karjala? Oletko tolkuissasi, huudahtaa puolustusministeri Ivanov. Eikö Kaliningrad ole tarpeeksi sinulle? Tarkoitatko, että meidän täytyy mennä Murmanskiin viisumilla? Meillähän on sukellusveneemme siellä! Sukellusveneet, mutisi Putin miettiäästi, uppoavat joka tapauksessa ...

Mille venäläiset tässä jutussa nauravat? Eivät varmasti samoille asioille kuin suomalaiset. Mutta aivan varmasti sille stereotypialle, että suomalaiset ovat venäläisten mielissä ylittämättömän jääräpäisiä. Ovat olleet jo vuosikymmeniä, kuten Vjatseslav Molotovin muistelmista tiedämme: ne pahuksen finnit olivat ”takie upornyje, takie upornyje”, niin itsepäisiä, niin itsepäisiä.

Korostaisin yhtä asiaa, jota emme tule usein edes ajatelleeksi. Suomalaisilla on oma lokeronsa venäläisessä maailmankuvassa. Ei sellaista lokeroa ole tanskalaisilla, hollantilaisilla, eikä edes ruotsalaisilla. Eivät edes voi uneksia tällaisesta ylellisyydestä.

Päästä venäläiseen anekdoottiin on privilegio, etuoikeus, jollainen tuntuu olevan Georg Bushilla, Queen of Englandilla, Ranskan presidentillä, mikäli tällä on ollut seksiskandaali, keskeisimmät vitsien läntiset roolihahmot mainitakseni. Joukossa on siis oma presidenttimme. Tar, Tar, Tarja Halonen, nainen miesten joukossa.

Venäläinen anekdootti on lahjomaton ja meillä on siis hyvä ystävä idässä.

Entä bisnes-puoli? Äskettäin aiheesta ilmestyi SITRA:n tutkimus ”Suuri maa, pitkä kvartaali. Suomalaisyritysten kokemuksia Venäjän kehittyvästä kapitalismista”. Siihen on koottu yritystemme kaikki hyvät kokemukset Venäjän markkinoilta. Joku saattaa erehtyä luulemaan sitäkin vitsikirjaksi. Otan siitä esimerkiksi yhden anekdootin. Kirjassa todetaan vakavalla naamalla:

”Ensiksi uudistettiin siviilioikeuden perusperiaatteet, sitten rikosoikeuden, jonka jälkeen edettiin työoikeuteen: Samalla on uudistettu tuomioistuinten työtavat.” s. 98. Tämähän on kuin Naapurineljänneksestä parhaalta pysähtyneisyyden ajalta! Venäjä näyttäytyy tässä tarinassa eräänlaisena juristin unelmamaana.

Keväällä 2005 Suomalais-venäläinen kauppakamari veti valtionsyyttäjän tutkimusten takia levityksestä pois ”Tak ili kak” -nimisen opaskirjasen. Ulkoministeri epäili kirjaa lahjontaan yllyttämisestä, vaikka kirja on todennäköisesti paras ja sympaattisin esitys länsimailla venäläisistä kauppatavoista. Syyttäjä syyttää virkansa puolesta, mutta kuka suojelee meitä satujen kertomiselta? Saako niitä kertoa myös aikuisille?

Valtionsyyttäjän terveiset ovat ilmeisesti olleet vielä tuoreessa muistissa, kun muuan liikemies arvelee ”Pitkä kvartaali” -kirjassa, ettei Venäjällä ”rikollisuus ole mikään iso ongelma”. Ja edelleen: ”Ulkomaalaiset ovat suurelta osin jääneet tämän uhkan (viranomaishäirintä, korruptio) ulkopuolelle, ja näin uskon käyvän myös tulevaisuudessa”.

Ja edelleen: ”Siitä vallitsee konsensus, ettei vanhaan ole paluuta ... Venäjä etenee markkinataloudessa ja maan talouskasvu on ollut huikaisevaa. Kaiken lisäksi maan julkista taloutta on hoidettu esimerkillisellä kurinalaisuudella (s. 147).”

Suomalainen on suomalainen, vaikka sinisilmät auronkolaseilla peittäisi. Ja siitähän juuri venäläisanekdootit kertovat.

Vakavasti ottaen. Jos Venäjä olisi niin hyvä markkina-alue kuin väitetään, niin kyllä globaali kapitalismihirviö olisi sen keksinyt jo aikoja sitten. Näin on myös luovutetun Karjalan osalta. Siitä on toki tehty tutkimuksiakin. Erityisesti Riitta Kososen ansiokas väitöskirjatyö Viipurin taloudesta ansaitsee tulla mainituksi. Se kertoo yksityiskohtaisesti, miten vaikeaa markkinatalouden oli päästä alkuun Viipurin alueella. Mukana ovat myös suomalaisten kokemukset.

Venäjä ei siis ole mikään erityisen hyvä markkina-alue. Syyt ovat moninaiset, mutta ostovoiman puute lienee tärkein myyjän kannalta ajatellen. Investointeja taas vaikeuttaa byrokratia ja ”holhoustalouden” perinne. Sen sai ruotsalainen puunjalostusyhtiö todeta reformien alkuvaiheissa ostettuaan Segezhan säkkipaperitehtaan ja saatuaan koko kaupungin sosiaalihuollon ja kunnallistalouden kaupan päälle.

Luovutetussa Karjalassa korostuu alueen luonne raaka-aineen viejäksi muuttuneen Venäjän raja-alueena. Kaikista kuvitelluista suhteellisista eduista huolimatta Karjala on muutamaa poikkeusta (Koiviston satama, loistodatsat) lukuun ottamatta jatkanut rapautumistaan.

Mitä tehdä? Jos kyse olisi rationaalisesta päätöksentekijästä, hän pysähtyisi, laskisi käyttämänsä rahat, arvioisi ja mittaisi saadut tulokset. Näin meidän ehdottomasti pitäisi tehdä ja miettiä kriittisesti kokonaisvaltaisia tarpeitamme Venäjän suunnalla. Tällaisen ajattelun raaka-aineena voisi hyvinkin olla bilateraalikaupan paras kokemus.

Mieleeni tulevat myös mm. pääkonsuli Jalo Haapalan ideat Säkkijärvi-Viipuri-alueen kehittämisestä toimivaksi talousalueeksi, johon myös Venäjän uusimmat suunnitelmat teknologiakylistä ja erityistalousalueista hyvin soveltuisivat.

Mutta palatkaamme alku-anekdoottiin. Siinähän Venäjän presidentti rinnasti toisiinsa keksipaketin, suolasärjen ja Karjalan Moskovaan Voiton päivän juhlille saapuville presidenteille sopivina lahjoina. Yhtä niistä en vaihtaisi.

Muut alustukset:

Professori Arto Lahti

Vuorineuvos, professori Yrjö Pessi

Kauppat. maisteri Veikko Saksi


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].