Tietoa kirjoittajasta


Arto Lahti

Arto Lahti
professori

Yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professori Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Professori Lahti oli tammikuun 2006 vaaleissa sitoutumattomana, puolueiden ulkopuolisena presidenttiehdokkaana.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.02.2008 [20]
»  STRATEGIAN VARAAN LASKETAAN LIIAN PALJON JA UNOHDETAAN JÄRKI

08.03.2007 [02]
»  SUOMEN EDUN AJAMINEN ON KANSANEDUSTAJAN TYÖSSÄ VELVOITTAVAA

19.05.2006 [02]
»  EIKÖ NL:N TIEDEKOKEILU OLLUT RIITTÄVÄ?

09.01.2006 [02]
»  SUOMALAISET OMISTAVAT YHÄ KARJALAN MAAT

01.01.2006 [02]
»  HALONEN JA VANHANEN HYLJEKSIVÄT IHMISOIKEUKSIA

27.12.2005 [02]
»  KARJALAN KYSYMYS JA YLEN SENSUURI

22.12.2005 [02]
»  SUOMEN PRESIDENTIN ON PUHUTTAVA SUOMEN SUULLA

14.12.2005 [02]
»  INVESTOINTILAMA JA KARJALA

28.11.2005 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS JA KARELIANISMI

26.11.2005 [02]
»  SOTASYYLLISYYS PURETTAVA

21.10.2005 [02]
»  PERUSTUVATKO SUOMEN JA VENÄJÄN SUHTEET AITOON YSTÄVYYTEEN?

15.10.2005 [02]
»  SUOMEN LEGITIIMIT ALUEELLISET OIKEUDET

24.09.2005 [02]
»  NYKÄNEN SAI OIKEUTTA, ENTÄ RYTI JA NINA HONKANEN?

02.09.2005 [02]
»  JOHTAJUUS – ONKO SITÄ NYKYPÄIVÄN SULLE-MULLE -POLITIIKASSA

23.08.2005 [02]
»  KARJALA - VUOSITUHANNEN PARAS INVESTOINTI?

11.07.2005 [02]
»  PUOLUELAKI ON 1 %:N YLIVALTA

13.06.2005 [02]
»  MOLOTOV-RIBBENTROP -SOPIMUS

10.06.2005 [02]
»  KARJALA – SUOMEN TALOUDELLISEN KASVUN KÄYTTÄMÄTÖN VOIMAVARA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

02.09.2005
Arto Lahti

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

JOHTAJUUS – ONKO SITÄ NYKYPÄIVÄN SULLE-MULLE -POLITIIKASSA

Suuren johtajan suuruus ei ole johtaja itse vaan se, että hän osaa vaatia eniten niiltä, joille on annettu eniten valtaa ja resursseja. Jokaisen meistä olisi hyödyllistä tutkia, miksi Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim oli YLEn äänestyksen mukaan suurin suomalainen.

Mannerheim oli ilmeisesti aikaansaapa ja älykäs. Mutta tästä syystä hän ei ole suurin suomalainen, vaan siksi, että hän oli suuri johtaja. Miksi hän oli tätä? Hän oli suuri, koska osasi arvioida suomalaisia sotilaita oikein. Tavallista rivimiestä hän arvosti yli kaiken, koska tämä teki paikallaan mitä voi; hän ei väistynyt ylivoimankaan edessä.

Omia alaisiaan Mannerheim kohteli äärimmäisen ankarasti. Mannerheim olisi myös voinut veljeillä kenraalien ja everstien kanssa. Mutta hän ei tehnyt näin. Kova ja oikeudenmukainen kenttäkomentajien kohtelu oli ainoa mahdollinen keino talvisodan ihmeeseen ja jatkosodan torjuntavoittoihin.

Mannerheim ei siis kerännyt suosiota lähimpien alaistensa keskuudessa. Hän tiesi, että ylivoimainen tehtävä olisi mahdollinen vain, jossa parhaat komentajat johtavat joukkoja. Komentajaa oli pakko vaihtaa ja niin hän myös teki, jos tehtävä ja mies eivät osuneet yhteen.

Sodan aikainen tasavallan presidentti Risto Ryti on toisena YLEn suurin suomalainen -äänestyksessä. Itse äänestin häntä ja olen kirjoituksissani myös korostanut hänen ansioitaan siksi, että Mannerheimiin nähden Risto Ryti on joutunut totalitaarisen kommunismin uhriksi. Hänen mainettaan ei ole tosiasiallisesti palautettu tuomiota kumoamalla.

Ryti joutui samaan tilanteeseen kuin suuri osa rintamamiehistä. Hän ei voinut valita hyvien vaihtoehtojen välillä, vaan vain huonojen. Huonoista vaihtoehdoista hän valitsi sen, joka todennäköisesti pelasti suomalaiset joutumasta totalitaarisen kommunismin uhriksi. Mutta hän maksoi siitä omassa elämässään kalliin hinnan. Ryti joutui Stalinin masinoiman oikeusmurhan uhriksi. Uhrasi itsensä kansansa vuoksi ja kuoli nuorena.

Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen menestyi kohtuullisesti äänestyksessä. Mutta ei niin hyvin kuin neljännesvuosisata tasavallan johtajana olisi voinut tarkoittaa. Kekkonen oli Mannerheimin ja Rytin veroinen siinä, että Kekkonen osasi vaatia johtajilta vastuuta. Hänen heikkoutensa - ja varmaan sen äänestäjät osasivat punnita – oli se, että Kekkonen saattoi heikkoina hetkinään nähdä vallan itseisarvona, eikä kansan palvelemisen välineenä kuin Mannerheim ja Ryti.

Nykypäivän politiikassa on vaikea nähdä suurta johtajuutta. Suuret puolueet pelaavat julkeasti sulle-mulle -peliä. Puolueen jäsenkirja on noussut yli todellisen pätevyyden perustana virkanimityksille. Ylimmät valtion ja kuntien virat on kohtuullisen selkeästi kiintiöity puolueille.

Puoluejäsenyyteen perustuva virkamies ei välttämättä ole aina huono, mutta keskimäärin järjestelmä tuottaa poliittisen virkamieskoneiston, joka ajaa enemmän puolueiden kuin kansalaisten etuja.

Kun sitten vielä meillä Suomessa virkamiehet pääsääntöisesti valitaan niin, että he istuvat eläkepäiviinsä saakka, seurauksena on tietenkin se, että poliittisia virkamiehiä lisätään niin paljon kuin valtion ja kuntien verotaloudessa on vain pelivaraa. Vanhusten, lapsien, opiskelevan nuorison tai yrittäjien edut ovat tähän nähden toissijaisia.

Kun sitten kansalliseen järjestelmään kuuluu historian myötä syntyneitä etuoikeuksia, joista lähes jokainen on tabu, seurauksena on se, että kansakunta ajaa kohti taloudellista ja moraalista rappiota.

Politiikan sisäpiirin ja suoja-alueen edut kasvavat koko ajan mutta kansalaiset ovat lähinnä pelinappuloita puolueiden kannatusluvuissa. Vaalien alla alkaa aina katteeton mediapeli, joka vaalien jälkeen puolueiden yhteisellä hyväksynnällä unohtuu.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].