Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

06.10.2005
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

JAAKKO HALKON VISIO

TULEEKO PARIKKALAN KOULUKESKUKSESTA KARJALA-OPISTO?

Kirvusta siirtynyt maatalouskoulu on myynnissä yhdellä eurolla. Parikkalan kunnassa on myynnissä tyhjäksi jäänyt opisto, jolle ei ole löytynyt ostajaa. Siitä havitellaan luovutetun Karjalan alueisiin keskittyvää opistoa. Idean isä tunnustaa, että hanke tarvitsee rahoittajia ja toteuttajia.

Itse laitos on Itä-Savo-sanomalehden uutisen mukaan hinnoiteltu houkuttelevalla hinnalla: yksi euro eli 5,95 markkaa.

Kokonaisuudessa on ainakin 16 hyväkuntoista rakennusta, kaunis pihapiiri ja myös yli sata hehtaaria metsää, joka ei kuitenkaan ole mukana yhden euron hinnassa. Pelkästään päärakennuksessa on 2 371 neliömetriä lattiapinta-alaa. Alueella on viisi asuntolarakennusta, yli 1 200 neliön navettarakennus sekä muita talousrakennuksia.

Särkisalmen koulutila siirtyi Parikkalaan Kirvusta sotien jälkeen. Se toimi aluksi maatalouskouluna, viimeiseksi Imatran ammattioppilaitoksen Parikkalan koulutuskeskuksena osoitteessa Maataloustie 33, 59310 Särkisalmi.

Nyt koko koulutilan voisi ostaa yhdellä eurolla. Toimivan koulutilan pelkkä lämmitys vaatii noin 100 000 litraa lämmitysöljyä vuosittain, ellei lämmitysjärjestelmää muuteta hyödyntämään koulutilaan kuuluvaa metsäomaisuutta.

Hankkeen puuhamies, sisustusarkkitehti Jaakko Halko, visioi koulukeskuksesta Karjalan kylien elvytykseen keskittyvää toimintakeskusta. Idean kehittäminen on avoin haaste karjalaiselle kentälle. Tyhjillään oleva koulutila luokkahuoneineen, seminaaritiloineen ja asuntoloineen voi olla mitä vain päätetään toteuttaa:

- Pilottiprojektissa Kurkijoen, Hiitolan, Lumivaaran, Jaakkiman ja Parikkalan vanhojen suomalaiskylien elvytys, yhdessä paikallisen väestön ja karjalaisten sukujen kanssa.

- EU-rahoituksen hakeminen vakiintuneita kanavia pitkin.

- Historian palauttaminen tyhjiin kyliin: kyläkyltit, tonttien merkitseminen, historiallisten opastekylttien luominen kaksikielisinä kaikkiin kyliin.

- Seminaarien ja kurssien järjestäminen Karjalan nykyasukkaille, Karjalan pakolaisille jälkeläisineen sekä Parikkalan ja muiden lähikuntien asukkaille.

- Sukututkimus, perinteen kerääminen, maakirjojen palauttaminen julkisuuteen ja tutkijoiden käyttöön.

- Karjalan kehitysstrategiat, maatalous, luomuviljely, matkailu, elinkeinokurssit.

- Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan avaamisen edistäminen.

- Karjalan palautusseminaarit, joihin liittyy matkoja Kurkijoen, Hiitolan, Lumivaaran ja Jaakkiman seuduille, historiallisten opastekylttien rakentaminen ja kiinnittäminen.

Parikkala sijaitsee Stalinin vetämän rajalinjan tällä puolella Karjalan keskellä: Lappeenrannasta, Joensuusta ja Savonlinnasta tulevat valtatiet kohtaavat juuri Parikkalan Särkisalmessa. Rajan takana ovat tyhjennetyt Hiitolan, Kurkijoen, Jaakkiman ja Lumivaaran kylät. Laatokalle on 25 kilometriä.

Nyt Parikkala kituu ja kärsii rajan kiroista: Syväoron rajanylityspaikka ei ole auennut toivotulla tavalla. Paikalliset puuyrittäjät joutuvat kulkemaan 130 km päähän Niiralaan, vaikka Syväorosta olisi Lahdenpohjaan vain 25 kilometriä.

Särkisalmen koulukeskus voisi muodostua luovutetun Karjalan kylien elvytyksen keskuspaikaksi. Sinne voitaisiin kerätä maakunta-arkiston tiedot kylien vanhoista maanomistusoloista, siellä voitaisiin järjestää seminaareja ja sieltä käsin voitaisiin tehdä matkoja Karjalan kyliin. Koulukeskuksella on myös kookas saunaosasto isojakin seminaariryhmiä varten.

Tällä hetkellä Karjalan historian tuntemus on kadonnut rajan molemmin puolin. Tarvittaisiin instituutti, joka ottaisi tehtäväkseen kylien kohteiden, tonttien ja muistomerkkien merkitsemisen kyltein ja opastauluin.

Karjala-kysymys vaatii konkreettisia askelia edetäkseen. Painopisteen on hiljalleen siirryttävä evakkomailta takaisin Karjalaan, vanhaan Viipurin lääniin. Parikkalan Särkisalmen koulukeskus on mahdollisuus niille visionääreille, joilla on mahdollisuus koota oikea ryhmä aloitteellisia ja rohkeita suomalaisia kiinteistökauppaan ja tehdä konkreettisia asioita Karjala-kysymyksen edistämiseksi.

Ensimmäinen tehtävä on kerätä yksi euro kasaan ja ostaa koulukeskus omaksi! Lisätietoja voi saada sisustusarkkitehti Jaakko Halkolta, puhelin 045-130 4772.

++

Huom. ProKarelialle esitettyjen kysymysten vuoksi toteamme, että tämä on Jaakko Halkon idea, jonka olemme tuoneet tietoisuuteen. ProKarelia ei ole ajamassa, mutta ei myöskään estelemässä, hanketta.

Toimitus

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].