Tietoa kirjoittajasta


Valto P Peiponen
Fil. tohtori
Kirjoittajan muita artikkeleita

15.10.2005 [02]
»  TARTON RAUHA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

15.10.2005
Valto P Peiponen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

TARTON RAUHA

Tarton rauhan 85-vuotispäivä Balder-salissa Helsingissä
TARTON RAUHANSOPIMUKSEN 85-VUOTISJUHLA

Arvoisa juhlayleisö! Tervetuloa Tarton rauha –yhdistyksen järjestämään Tarton rauhansopimuksen 85-vuotisjuhlaan. Eilisestä, lokakuun 14. päivästä, 85 vuotta sitten allekirjoitettiin Viron Tartossa Suomen Tasavallan ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan (Neuvosto-Venäjän) välinen rauhansopimus.

Se oli ensimmäinen itsenäisen Suomen ja Neuvosto-Venäjän kesken tehty rauhansopimus. Sitä ennen Ruotsi, jonka yhteyteen Suomi kuului, ja Venäjä olivat solmineet historian kuluessa kuusi rauhansopimusta, viimeisen Haminassa 1809 sen jälkeen, kun Venäjä oli sodassa vallannut Ruotsilta silloisen Suomen alueen.

Rauhanneuvottelut Tartossa vuonna 1920 kestivät neljä ja puoli kuukautta, joten molempien maiden valtuuskunnat neuvottelivat todella perusteellisesti hakien välillä neuvoa omien maittensa hallituksilta.

Seitsemän henkilöä käsittävää Suomen valtuuskuntaa johti J. K. Paasikivi. Tunnettu kansanedustaja Väinö Tanner oli yksi valtuuskunnan jäsen. Ollessaan myöhemmin ns. sotasyylliseksi tuomittuna Katajanokan vankilassa hän kirjoitti neuvottelujen vaiheista kirjan "Tarton rauha, sen syntyvaiheet ja –vaikeudet". Kirja ilmestyi vuonna 1949.

Tarton rauhansopimus käsittää 39 artiklaa. Sen 4. artiklassa todetaan, että "Venäjä luovuttaa Petsamon alueen aluevesineen ikuisiksi ajoiksi Suomelle suvereenisella oikeudella omistettavaksi".

Petsamo oli luovutettu Suomelle jo keisari Aleksanteri II aikana vuonna 1864 asetuksella, jota ei kuitenkaan oltu pantu toimeen. Petsamon luovutus liittyi kompromissina Repolan ja Porajärven kuntiin, joiden asukkaat olivat suomalaisia ja halusivat liittyä Suomeen. Sopimuksen 10. artiklan mukaan Repola ja Porajärvi kuitenkin "palautetaan Venäjän valtakunnan yhteyteen Itä-Karjalan autonomiseen alueeseen".

Vuonna 1932 Helsingissä tehdyn Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen ensimmäisessä artiklassa mainitaan Tarton rauhansopimus ja sen rajat, jotka taataan sellaisinaan. Vielä todetaan, että rauhansopimus pysyy maiden välillä "järkkymättömänä perustana".

Tuo rauhansopimus "ikuisiksi ajoiksi" kesti vain 19 vuotta. Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja anasti talvisodassa ikiaikaisia Suomen alueita, jotka Moskovan rauhansopimuksissa vuosina 1940 ja 1944 liitettiin Neuvostoliittoon. Nämä pakkoluovutukset vahvistettiin toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Pariisin rauhankonferenssissa vuonna 1947.

Näissä kolmessa rauhansopimuksessa ei ollut mitään neuvotteluvaraa ja ne tunnetaankin Suomen kannalta sanelurauhoina. Pariisissa Suomi tuomittiin sotasyylliseksi ja Natsi-Saksan liittolaiseksi.

Valtuuskuntamme, jota Pariisissa johti pääministeri Mauno Pekkala, esitti 18 konekirjoitettua liuskaa käsittävän vastauskirjelmän sopimusmuutoksiksi, mutta sitä ei huomioitu, eikä sillä ollut mitään vaikutusta loppuasiakirjaan. Rauhansopimus oli siten valmiina ennen konferenssin alkamista. Näissä rauhansopimuksissa kokemamme vääryys on aiheuttanut katkeruutta ja luottamuspulaa Neuvostoliittoa/Venäjää kohtaan.

Sotahistoriallisten tapahtumien tulkinta on maittemme välillä erilainen. Venäjä ei nykyään myönnä, että talvisota olisi ollut sota, vaikka V. M. Molotov puhuessaan Suomen asioista Korkeimman Neuvoston istunnossa 29.03.1940 mainitsi monta kertaa maitten välisen sodan. Heille se oli vain pieni rajakahakka, vaikka Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen ja erotti sen jäsenyydestään joulukuussa 1939.

Tapasin hiljattain Petroskoissa asuvan venäläisen miehen ja kysyin, miksi Venäjä ei tunnusta talvisotaa, jossa kaatui noin 300 000 ja haavoittui satojatuhansia venäläisiä sotilaita. Mies vastasi: "Venäjällä määritellään sota vasta, kun miljoona sotilasta kaatuu".

Poliittisista tarkoituksenmukaisuussysistä Venäjä kieltää talvisodan ja venäläisten mukaan toinen maailmansota, joka Euroopassa alkoi syyskuun 1. päivänä vuonna 1939, oli heille suuri isänmaallinen sota, joka alkoi vasta kesällä 1941 Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon.

Runsaan kymmenen viime vuoden aikana keskustelu Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamisesta on maassamme voimistunut. Se on ilmennyt niin lehdistössä, televisiossa kuin gallupeissa.

Kysymys ei ole revanssista, vaan oikeudenmukaisuudesta. Hyvin naapureiden kesken tulee aloittaa rehelliset, rauhanomaiset neuvottelut korkealla tasolla. Tarton rauhan rajat ovat neuvottelujen pohjana. Suomen valtion tulee olla aloitteellinen.

Tarton rauhanneuvottelut 1920 osoittivat, että rajoista voidaan yhteisymmärryksessä sopia. Tehtyjen vääryyksien oikaiseminen hyödyttää voimakkaasti sekä Suomea että Venäjää. Sillä on vahva vaikutus yhteistyön positiiviseen kehittymiseen myös EU-tasolla.

www.tartonrauha.net

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].