Tietoa kirjoittajasta


Tuula Hölttä

Tuula Hölttä
yrittäjä

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

16.06.2006 [02]
»  VALITUS VENÄJÄN FEDERAATION TOIMINNASTA ...

26.10.2005 [02]
»  ATLANTIN JULISTUS

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

26.10.2005
Tuula Hölttä

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

ATLANTIN JULISTUS

Lokakuun 24. on Yhdistyneiden Kansakuntien päivä. Tarve järjestön perustamiseen syntyi toisen maailmansodan aikana. Järjestön periaatteet muotoutuivat sodan lopettamiseen ja rauhaan tähtäävien neuvottelujen tuloksena.

Yhden, kaikille yhteisen, kansojen keskinäiseen rauhaan ja ystävyyteen tähtäävän maailman syntymiseen liittyviä perusperiaatteita käsiteltiin niin Moskovan kuin Teheranin ja Dumbarton Oaksin kuin Jaltankin konferensseissa. Yksi tärkeimmistä peruskirjoista oli Atlantin sopimus, joka kulkee nimellä Atlantin julistus.

Atlantin julistus syntyi Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Rooseveltin ja Englannin pääministeri Winston Churchillin käymistä neuvotteluista Argentia Bayssa Newfoundlandissa 09-12.08.1941. Yhdysvaltojen ja Englannin hallitukset julkaisivat Atlantin julistuksen kaksi päivää neuvottelujen päättymisen jälkeen 14.08.1941.

Julkilausuma ei ollut kahden valtion välinen sopimus. Se ei myöskään pitänyt sisällään lopullisia rauhan tavoitteita. Se oli ainoastaan juhlallinen vakuutus, jossa ilmaistiin sellaiset osallistujamaiden yhteiset kansalliset periaatteet, joiden avulla ne halusivat turvata sodan jälkeen paremman maailman.

Atlantin julistuksen kahdeksasta kohdasta kaksi liittyy suoraan tulevan maailmanjärjestön periaatteisiin. Kuudennen kohdan mukaan ”Natsi-tyrannian lopullisen hävittämisen jälkeen osallistujat toivovat näkevänsä rauhan, joka suo kaikille kansoille turvatun asumismahdollisuuden maiden omien rajojen sisällä, ja joka antaa varmuuden siitä, että kaikki ihmiset kaikissa maissa voivat elää elämänsä vapaina pelosta ja ahdingosta".

Julistuksen seitsemäs kohta ilmoittaa, että rauhan tulisi mahdollistaa kaikille ihmisille esteetön liikkuminen kansainvälisillä vesialueilla ja valtamerillä. Tekstin viimeinen kohta sisältää sopijaosapuolten näkemyksen perusedellytyksestä maailmanrauhan syntymiselle:

”He uskovat, että kaikkien maailman valtioiden, niin realistisista kuin henkisistäkin syistä, on pidättäydyttävä voimankäytöstä. Koska maailman rauha ei ole mahdollinen, jos maa-, meri- ja ilmasotavoimien käyttö jatkuu sellaisten valtioiden taholta, jotka uhkaavat tai saattavat uhata hyökkäyksellä omien rajojensa ulkopuolella, niin he uskovat, laajemman ja pysyvämmän yleisen turvallisuusjärjestelmän luomiseen tukeutuen, että sellaisten valtioiden aseistariisuminen on elintärkeää.

He tahtovat niin ikään rohkaista ja tukea kaikkia muita käyttökelpoisia menetelmiä, jotka ehkäisevät rauhaa rakastavien ihmisten tuhoutumisen tappavien asemassojen alle.”

Muut Atlantin julistuksen kohdat vahvistavat kansainvälisen oikeuden periaatteita: ei alueiden laajentamisia, ei alueellisia muutoksia ilman niitä koskevien ihmisten vapaaehtoisesti ilmaistua mielipidettä, kaikille kansoille oikeus valita itse hallitusmuotonsa ja kaikille kansoille yhtäläiset ja tasa-arvoiset kaupankäynnin ehdot sekä oikeus raaka-aineiden saantiin niiden taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tämä kahden suuren demokraattisen maan valtiomiehen neuvottelujen lopputuloksena syntynyt julistus, joka sisälsi sotaan vielä liittymättömän Yhdysvaltojen täyden moraalisen tuen liittoutuneille, teki suuren vaikutuksen taisteleviin joukkoihin. Siitä tuli toivon sanoma miehitetyille maille ja se piti sisällään toivon maailmanlaajuisesta organisaatiosta, jonka perusta ovat kansainvälisen moraalin pysyvät totuudet.

Belgian, Tsekkoslovakian, Kreikan, Luxemburgin, Hollannin, Norjan, Puolan, Neuvostoliiton, Jugoslavian ja vapaan Ranskan johtajan Charles de Gaullen edustajat hyväksyivät Lontoossa 24.09.1941 Atlantin julistuksen periaatteet tulevaisuuden politiikan periaatteiksi. Julistus muodostui yhdeksi askeleeksi kohti Yhdistyneiden Kansakuntien perustamista.

Mikään sodan aikana pidettyjen kansainvälisten konferenssien tai kokousten päätösasiakirjoista ei oikeuttanut Neuvostoliiton talvi- ja jatkosodan hyökkäyksiä Suomeen, eikä Suomelle kuuluvien alueiden miehittämistä.

Neuvostoliitto on 1989 tuominnut Stalinin hallinnon menettelyt rikollisina. Miehitettyjen ja pakkoluovuttujen alueiden kohtalot kuuluvat kansainvälisen oikeudenmukaisuuden ja YK:n yleismaailmallisten ihmisoikeuksien piiriin. Myös nämä kysymykset on ratkaistava.

Yhdysvaltain 77. kongressi hyväksyi ennen Atlantin julistusta 11.03.1941 Lend-lease –lain, jonka tarkoituksena oli Yhdysvaltojen puolustuksen kehittäminen kaikin mahdollisin tavoin. Laki mahdollisti aseiden luovuttamisen sellaisille valtioille, joiden Yhdysvaltain hallitus katsoi edistävän Yhdysvaltojen puolustusta.

Tämän lain perusteella Yhdysvallat toimitti aseita ja sotatarvikkeita mm. Neuvostoliittoon nykyarvoilla laskien noin 90 mrd. dollarin edestä. Toimitukset jatkuivat vuoteen 1945 asti, jolloin kylmän sodan merkkejä jo oli ilmassa.

Tiedot Neuvostoliiton rikoksista ihmiskuntaa ja rauhaa vastaan ovat tulleet yleiseen tietoon länsimaissa vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Saksalaisten rikokset tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä jo 1945, ja Saksan valtio maksaa korvauksia rikosten uhreille.

Mitä demokratian, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen sitoutuneet Englanti, Yhdysvallat ja Venäjä aikovat tehdä, että myös Neuvostoliiton Suomeen ja suomalaisiin kohdistamat rikokset oikaistaan ja korvataan kaikille niiden kohteiksi joutuneille kansainvälisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti?

[Julistuksen teksti vapaasti suomennettu. Lähteet: United Nations/charter/history; Samuel Rosenman, ed. Public Papers and Addresses of Franklin D. Roosevelt, vol. 10 (1938-1950), 314; Joensuu/ sotahistoria: Lend Lease)

Tämä artikkeli on ilmestynyt myös Karelia Klubi 8 -lehdessä.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].