Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

06.08.2000
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALASTA PUHUTAAN KANSAINVÄLISELLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ

Monista eri maista tulleita tutkijoita kiinnosti ilmiselvästi keskustelu Suomen talvisodassa Neuvostoliitolle menettämistä alueista ja niiden mahdollisesta palauttamisesta. Eräät länsieurooppalaiset tutkijat kertoivat keskustelun jälkeen saaneensa ensi kertaa selkeitä tietoja Suomen menettämistä alueista ja niistä poliittisista oloista, joissa Neuvostoliitto Hitlerin Saksan tukemana otti alueet Suomelta.

Pyöreän pöydän muodossa käyty keskustelu kuului yhtenä osana Tampereella pidetyn Keski- ja Itä-Euroopan tutkimuksen kuudennen maailmankongressin ohjelmaan. Kuuden päivän aikana noin puolitoista tuhatta tutkijaa kertoi tutkimuksistaan, keskusteli ja väitteli yhteensä noin kuudessa sadassa seminaarissa ja paneelissa.

Suomen pakkoluovuttamat alueet eivät ole tiettävästi koskaan aikaisemmin olleet esillä keskustelun kohteena suuressa kansainvälisessä tieteellisessä kongressissa. Kansainvälisellä tasolla ne ovat olleet esillä vain kerran, vuoden 1947 Pariisin rauhankongressissa. Sielläkään niistä ei keskustelu, vaan alueiden luovutus Neuvostoliitolle oli pelkkä liittoutuneiden ilmoitusasia, josta Suomella ei ollut Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatseslav Molotovin uhkailujen takia mahdollisuutta puhua.

Tiistaina elokuun ensimmäisenä päivänä tänä vuonna Tampereella pidettyyn pyöreään pöytään osallistui kuusi henkilöä: Suomesta dosentti Martti Turtola, valtiot.tri Ilmari Susiluoto ja toimittaja Martti Valkonen, Venäjältä Petroskoin yliopiston apulaisprofessorit Juri Kilin ja Ilja Solomeshtsh sekä Virosta päätoimittaja Nikolai Meinert. Englanninkielistä keskustelua seurasi lähes sata kuuntelijaa, joista valtaosa oli juuri Venäjän ja itäisen Keski-Euroopan tutkijoita maailman eri maista Japania ja Amerikkaa myöten. Kuuntelijat esittivät lukuisia kysymyksiä Suomen hankkeista saada alueet takaisin.

Turtola selvitti vuosisatojen ajalta Venäjän ja Ruotsin välisiä suhteita, joissa rajaa vedettiin suomalaisten asuma-alueiden halki ja Karjalaa pirstoen milloin mitenkin. Hän muistutti, että Viipuri oli noin 450 vuotta Ruotsille kuuluva ja suomalaisten rakentama kaupunki ennen kuin Pietari onnistui valloittamaan sen. Turtola muistutti Viipurin olleen myös Vanhan-Suomen pääkaupunki ja siten halki vuosisatojen suomalaisen asujaimiston paikka, jossa puhuttiin myös kolmea muuta kieltä ruotsia, saksaa ja venäjää.

Susiluoto kertoi pakkoluovutettujen alueiden historiasta 1940-2000 ja esitti Venäjällä vellovasta uhkakuvien luomisesta yhtenä esimerkkinä Moskovassa ilmestyvän Nezavisimaja gazetan kirjoituksen, jonka mukaan kansainvälinen Greenpeace -järjestö suojelee pakkoluovutettujen alueiden metsiä ja yleensä Karjalan metsiä hakkuuhankkeilta, jotta Suomi saisi sieltä aikanaan takaisin valtavat puuvarat. Valkonen selosti esimerkkitapauksena suomettumisesta kenraali Rauno Meriön eurovaalitaistelun Karjala-teeman saamaa heikkoa julkisuutta Suomen mediassa ja suomalaisten poliitikkojen taholta kesällä 1999.

Venäläiset professorit keskittyivät selostamaan pakkoluovutettujen alueiden ongelmaa Venäjän Karjalan ja yleensä Venäjän kannalta katsottuina. Kilin huomautti Neuvosto-Venäjän joutuneen myöntämään Itä-Karjalalle eräänlaisen kulttuuriautonomian jo 1920-luvun alussa Suomen painostuksen takia sellaisessa kansainvälisessä tilanteessa, jossa länsivaltojen hankkeet vaaransivat bolsevikkihallituksen otteen Itä-Karjalasta.

Myös talvisodan aikoihin Stalin joutui ottamaan huomioon lännen mahdollisen maihinnousun niin Muurmanskiin kuin Kaukasuksellekin, jolloin Stalinista ja Hitleristä olisi tullut pysyviä liittolaisia. Erityisesti länsiliittoutuneiden hanke nousta talvella 1940 maihin Muurmanskiin pelotti Stalinia. Kilin on löytänyt Suomen sota-arkistosta asiakirjoja, jotka osoittavat länsiliittoutuneiden hankkeiden ehtineen kehittyä jo varsin pitkälle aina Itä-Karjalan paikallishallinnon järjestämistä myöten.

Solomeshtsh selvitteli Venäjän lehdistön kirjoittelua ja Itä-Karjalan väestön arkisia mietteitä pakkoluovutettujen alueiden asemasta ja palautuksen mahdollisuuksista. Mielipiteet Venäjällä ovat moninaisia, mutta Venäjän keskuslehdistö heijastelee varsin tarkkaan presidentti Vladimir Putinin puheita. Putinin suomalaisille osoittama tyly kielto puhua ylipäänsä ollenkaan Karjalasta on noteerattu lehdissä, jotka toisinaan kirjoittelevat aivan villisti Karjala-puheista.

Virolainen Meinert tarkasteli ongelmaa Virossa käydyn keskustelun pohjalta. Jakolinja siellä kulkee kielijaon mukaan siten, että virolaiset haluaisivat Suomen saavan alueet takaisin kun taas venäläinen vähemmistö pitää Venäjän puolta aluekysymyksessä. Muuten Meinert arveli ajan tuovan mahdollisuuksia erilaisiin ratkaisuihin ja totesi, että Viipurin ja koko pakkoluovutetun Karjalan surkea rappio voisi olla Suomen kansantaloudelle oikea päänsärky palautuksen tuloksena.

Keskiviikkona elokuun toisena päivänä tamperelainen Aamulehti selosti näyttävästi keskustelua ja kertoi Ilja Solomeshtshin sanoneen, että Karjala voitaisiin hänen mielestään aikaa myöten mainiosti palauttaa Suomelle. Sanavalintojen arkaluontoisuus näkyi kirjoituksen herättämässä reaktiossa. Seuraavana päivänä Aamulehti julkaisi Solomeshtshin oikaisun, jossa tämä sanoi, ettei hän ollut puheenvuorossaan puhunut mitään palautuksen puolesta.

ProKarelian tarkoituksena on julkaista syksyn aikana pyöreän pöydän puheenvuorot kolmikielisenä kirjana.

---------------

Ole hyvä ja siirry FORUMIIN keskustelemaan tästä asiasta. Kerro mielipiteesi!

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].