Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

01.03.2006
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

PETSAMO ON SUOMELLE ARVOKAS ALUE

Keisari Aleksanteri II lupasi vuonna I864 Suomelle maata Jäämeren rannikolta vastineeksi Siestarjoen asetehtaan alueesta, jonka Suomi silloin luovutti Venäjälle. Tarton rauhassa vuonna I920 Petsamo liitettiin Suomeen. Suomi vastavuoroisesti luopui Repolan ja Porajärven alueista, joiden väestö oli ilmoittanut liittyvänsä Suomeen.

1920-luvun alussa yli 90 % Petsamon väestöstä sai elantonsa kalastuksesta, metsästyksestä sekä poron- ja karjanhoidosta. Vuonna 1940 vastaava luku oli jo alle 50 %. Teollisuus, rakentaminen, matkailu, palvelu ja liikenne olivat muuttaneet elinkeinorakennetta.

Merkittävinä tekijöinä Petsamon kehitykseen olivat jäätön valtamerisatama ja nikkeliesiintymien hyödyntämiseksi rakennettu teollisuus. Hyvät kalastusmahdollisuudet antoivat perustan kalanjalostusteollisuudelle. Yksityinen yritystoiminta kukoisti Petsamossa vahvempana kuin Suomen maaseudulla yleensä. Petsamossa ehdittiin perustaa Suomen aikana satakunta lähinnä palvelualan yritystä.

Nikkelikaivoksen perustaminen Petsamotuntureille 1930-luvun lopulla vilkastutti alueen elämää. Arvioidaan, että kaivoksen tuotanto kolmessa kuukaudessa korvasi senaikaisen valtiovelan. Uusi kaivos tarvitsi runsaasti sähköä, mitä varten Paatsjoen Jäniskoskeen alettiin rakentaa voimalaitosta. Talvisota keskeytti rakennustyöt, ja voimala valmistui vasta jatkosodan aikana.

Liikenne tavarakuljetuksineen Petsamon ja eteläisemmän Suomen välillä vilkastutti myös Lapin elämää. Petsamon merkitys oli välillisesti suuri Lapin väestölle.

Petsamo nousi nopeasti Suomen suosituimpien matkailukohteiden joukkoon. Matkailijoita kävi Petsamossa vuosittain yli 20 000. Jäämeren tietä markkinoitiin maailman ainoana Jäämerelle johtavana maantienä. Tästä imusta hyötyi koko Lapin matkailu. Petsamon eteläpäässä sijaitsevasta Korvatunturista, joulupukin alkuperäisestä asemapaikasta, jäi puolet Neuvostoliiton puolelle.

Tultuaan Suomen alueeksi Petsamon kehityskaari oli huima. Se veti pohjoisen Suomen kehitystä vahvaan nousuun ja olisi vapaissa olosuhteissa vahvistanut maan taloutta merkittävästi. Vuonna 1939 Petsamon asukasluku oli yli 5 000 henkilöä. Petsamon alueen rikkaat mineraalivarat, esim. nikkeli, loivat Suomelle varallisuutta. Erityisesti sodan aikana suurvallat tunsivat strategista kiinnostusta niitä kohtaan.

Petsamon tilanne on nyt surkea. Teollisuuden rikkipäästöt ovat valtavat ja tuotantolaitosten ympäristö on saasteiden vaikutuksesta muuttunut laajalta alueelta kuun maisemaksi. Kolhoosimaatalous on loppunut kannattamattomana. Liinahamarin satama on kuollut ja poronhoito on muutaman sadan eläimen varassa.

Petsamossa on kaksi suurta kaivosyhdyskuntaa, Nikel ja Zapoljarnyi, joka on alueen suurin taajama 20 000 asukkaallaan. Koko Petsamossa on nyt noin 47 000 asukasta.

Petsamo Suomen osana olisi pitemmälläkin tähtäyksellä ollut Suomelle hyvin arvokas, koska Suomella olisi silloin ollut oma kaistale Jäämeren mannerjalustasta, mikä puolestaan olisi merkinnyt luonnonvarojen, kansainvälisen kaupan, teollisuuden ja liikenteen lisääntymistä. Petsamon alueelta on suora yhteys Barentsin meren valtaviin luonnonrikkauksiin sekä Finnmarkin ja Barentsin öljykenttiin.

Lähde: Karjalan palautus, ProKarelia 2005
Artikkeli julkaistu myös Karelia Klubi -lehti 10/helmikuu 2006

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].