Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

04.12.2000
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALAN PALAUTUS AUTTAISI SUOMEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ

"Isänmaallisuus ei enää kansainvälistymisen johdosta ole ajankohtainen asia", kirjoitti lukiolainen Mari Ovaska tuoreessa Karjalan Kunnaat -lehden numerossa 5/2000. Hänen mielestään juuri sen takia nuoret suomalaiset eivät välitä menetetystä Karjalasta -- eivätkä ilmeisesti edes koko Suomesta, kun hänen ajatustaan hieman kärjistää.

Karjalan Liitto on antanut ilahduttavaa tilaa keskustelulle Karjalasta julkaisemalla lukiolaisen kirjoituksen. Liitto provosoi ilmeisen tarkoituksellisesti mielipiteenvaihtoa. Se on hyvä asia, koska vain keskustelu voi viedä eteenpäin, vaikka mielipiteet olisivat miten vastakkaisia tai halveksivia tahansa.

Juuri nyt marras-joulukuun vaihteessa Euroopan unionin puheenjohtajamaa Ranska on antanut oivallista näyttöä siitä, miten tänä kansainvälisyyden ja EU-yhteistyön aikanakin aito ja itsekäs isänmaallisuus on voimaa. Ranska pitää omaa puoltaan ja on valmis melkein sallimaan EU:n huippukokouksen ja laajenemishankkeiden epäonnistumisen vain sen takia, että Ranskan omat kansalliset ja siten siis ahtaat tavoitteet voittavat.

Aivan samaan tapaan Saksa antaa takaisin Ranskalle sanan sanasta ja kaksi parhaasta. Saksa vaatii lisää äänioikeutta, koska sen väestö on suurempi. Kas siinä oppia pienten maiden kansainvälistyjille! Britannia on omien perinteittensä mukaisesti vetämässä kaiken aikaa kotiinpäin. Kaikki kolme suurta EU-maata osoittavat päivittäin, että ne ovat valmiita kansainväliseen yhteistoimintaan mutta eivät luovuta omia kansallisia etujaan neuvotteluitta eivätkä ainakaan mistään pienestä hinnasta. Se on suurten maiden tapa kansainvälisessä yhteistyössä.

Onkohan lukiolainen ymmärtänyt jotenkin liian kiireisesti termin "kansainvälistyminen"? Voimmeko me suomalaiset olla rauhallisin mielen, jos uudet koulutetut nuoret ihmisemme ovat valmiita antamaan periksi Suomen kansallisten etujen osalta muiden maiden vaatimusten edessä? Miksi Suomen on annettava periksi kansainvälistymisen nimissä, kun isot maat eivät tee niin?

Eihän kansainvälisyys tarkoita tietenkään oman isänmaan unohtamista eikä sen etujen myymistä tai unohtamista muiden ahneiden maiden vaatimusten edessä! Kansainvälisyys on sitä, että kaikki maat ja ihmiset pystyvät tekemään yhteistyötä, mutta siten, että jokainen saa pitää kiinni omista eduistaan. Aito isänmaallisuus ja oman arvon ja kulttuurin tunteminen ovat aidon kansainvälisyyden perustoja.

Suomi menetti oman Karjalansa ja paljon muita alueita Neuvostoliitolle, joka vannoi nimenomaan "internationalismin" nimeen. Sekin merkitsee "kansainvälistymistä", mutta siinä nimenomaan Neuvostoliiton pääkansallisuus venäläiset pääsivät pakottamaan oman oppinsa, kielensä, kulttuuripiirinsä, imperialisminsa, ahneutensa ja suljetun yhteiskuntamallinsa alistamilleen kansoille ja valtaamilleen alueille. Se on aika kova esimerkki kansainvälistymisestä. Sellaisen edessä ei ole pienintäkään syytä antautua ja unohtaa oman maan etuja. Euroopan unionin kansainvälisyys on tietenkin vapaaehtoista ja aivan eri tason asia kuin Neuvostoliiton kansainvälistynyt pakkovalta, mutta itse termin monikäyttöisyys käy tämän esimerkin avulla ilmi.

Itse asiassa Suomen rooli kansainvälistyvässä Euroopassa voidaan perustellusti rakentaa juuri yrityksille saada takaisin pakkoluovutettu Karjala. Me kaikki olemme nähneet, ettei Venäjä tarvitse Suomelta pakko-otettuja alueita. Venäjähän on jättänyt ne raunioiksi ja alentanut ne kaatopaikoiksi. Jos Venäjä tarvitsisi noita alueita, se toki hyödyntäisi niitä ja ainakin jälleenrakentaisi Viipurin kaupungin ja sen keskiaikaisen kivikaupungin ja linnan. Nyt Viipuri ja sen linna rappeutuvat ja ennen pitkää romahtavat raunioksi, koska kukaan ei pidä niistä huolta. Jos Suomi ymmärtää oikealla tavalla eurooppalaisen kansainvälistymisen hengen, yrittäisi Suomi aivan varmasti saada takaisin Stalinille -- Hitlerin antamalla avulla -- menneet Suomen alueet kunnostaakseen taas ehoiksi nuo vuosisataiset rakennukset, jotka ovat osa Euroopan ja ihmiskunnan historiaa ja kulttuuriperintöä.

Mitä Suomi tarjoaa nykyisin Euroopalle Nokian kännyköiden lisäksi yhteisiksi rakennuspuiksi? Eikö juuri 700-vuotias Viipurin linna ja 500-vuotiaat kivikaupungin korttelit ole erinomaisia esimerkkejä siitä, miten Suomi ja suomalaiset voisivat rikastuttaa Euroopan kulttuuria? Eivätkö niin isänmaallisuus kuin kansainvälisyyskin yhdessä edellytä, että vuosisataiset kulttuuriarvot pidetään kunniassa? Ei kai kansainvälistyminen tarkoita juurettomuutta ja historiattomuutta?

Kyllähän suomalaisten lukiolaistenkin olisi helpompaa ja arvokkaampaa kulkea kansainvälistyvässä Euroopassa, jos he tuntisivat juurensa ja heillä olisi taustanaan oma ehjä kansallinen menneisyys ja luomisvoimainen historia.

Keskustelun aihetta on toden totta siinä, millä eväillä täältä mennään kansainvälisille kentille: Kun Ranskassa ja Saksassa, Italiassa ja Espanjassa pidetään vanhoja kaupunkeja ja linnoja ja oman maan historiaa arvossa ja opetetaan lapset rakentamaan oma tulevaisuutensa menneisyyden arvoille, niin mikä voi olla suomalaisten lukiolaisten rooli tuossa yhteistyössä? Unohtavatko he oman historiansa, alkuperänsä ja maansa ja ryhtyvät arvostamaan Saksan ja Ranskan historiaa? Onko se modernia? Ja sen jälkeen tulee vielä rivi kysymyksiä: Oikeudenmukaisuus on niistä ensimmäinen. Jos me suomalaiset pysymme hiljaa Karjalan menetyksestä, me annamme hyväksynnän Stalinin ja Hitlerin kaltaisten diktaattorien väkivallalle. Jos aiomme rakentaa kansainvälistä yhteisöä, on yleinen oikeudenmukaisuus sen ensimmäisiä ehtoja. Myös sen kohdalla on hyvä aloittaa omista asioista.



---------------

Ole hyvä ja siirry FORUMIIN keskustelemaan tästä asiasta. Kerro mielipiteesi!

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].