Tietoa kirjoittajasta


Arto Lahti

Arto Lahti
professori

Yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professori Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Professori Lahti oli tammikuun 2006 vaaleissa sitoutumattomana, puolueiden ulkopuolisena presidenttiehdokkaana.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.02.2008 [20]
»  STRATEGIAN VARAAN LASKETAAN LIIAN PALJON JA UNOHDETAAN JÄRKI

08.03.2007 [02]
»  SUOMEN EDUN AJAMINEN ON KANSANEDUSTAJAN TYÖSSÄ VELVOITTAVAA

19.05.2006 [02]
»  EIKÖ NL:N TIEDEKOKEILU OLLUT RIITTÄVÄ?

09.01.2006 [02]
»  SUOMALAISET OMISTAVAT YHÄ KARJALAN MAAT

01.01.2006 [02]
»  HALONEN JA VANHANEN HYLJEKSIVÄT IHMISOIKEUKSIA

27.12.2005 [02]
»  KARJALAN KYSYMYS JA YLEN SENSUURI

22.12.2005 [02]
»  SUOMEN PRESIDENTIN ON PUHUTTAVA SUOMEN SUULLA

14.12.2005 [02]
»  INVESTOINTILAMA JA KARJALA

28.11.2005 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS JA KARELIANISMI

26.11.2005 [02]
»  SOTASYYLLISYYS PURETTAVA

21.10.2005 [02]
»  PERUSTUVATKO SUOMEN JA VENÄJÄN SUHTEET AITOON YSTÄVYYTEEN?

15.10.2005 [02]
»  SUOMEN LEGITIIMIT ALUEELLISET OIKEUDET

24.09.2005 [02]
»  NYKÄNEN SAI OIKEUTTA, ENTÄ RYTI JA NINA HONKANEN?

02.09.2005 [02]
»  JOHTAJUUS – ONKO SITÄ NYKYPÄIVÄN SULLE-MULLE -POLITIIKASSA

23.08.2005 [02]
»  KARJALA - VUOSITUHANNEN PARAS INVESTOINTI?

11.07.2005 [02]
»  PUOLUELAKI ON 1 %:N YLIVALTA

13.06.2005 [02]
»  MOLOTOV-RIBBENTROP -SOPIMUS

10.06.2005 [02]
»  KARJALA – SUOMEN TALOUDELLISEN KASVUN KÄYTTÄMÄTÖN VOIMAVARA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

19.05.2006
Arto Lahti

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

EIKÖ NL:N TIEDEKOKEILU OLLUT RIITTÄVÄ?

Tieteestä toimeksiantotieteeseen: eikö sitä jo Neuvostoliitossa kokeiltu?

Eduskunnan tarkoituksena on perustaa 100-vuotisjuhlaistunnossaan 01.06.2006 EU-asioihin keskittyvä tutkimuslaitos, joka korvaisi nykyisen Ulkopoliittisen instituutin. Tarkoitus on hyvä, sillä ilman muuta tarvitaan yliopistollisen tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon sekä hallinnon välimaastoon sijoittuvaa tutkimusta.

Erikoista huumorintajua osoittaa se, että sillä juhlistetaan kansanvallan vuosipäivää. Tuskin kukaan 100 vuotta sitten olisi edes kuvitellut, että Eduskunta ottaisi tehtäväkseen tutkimuslaitoksen johtamisen 100 vuoden päästä. Ajatus on mahdollisimman kaukana vallanjako-opista.

Uuden laitoksen johtosääntö on jo sinällään ongelmallinen. Laitoksen johtajaksi on kylläkin ajateltu tohtoria, mikä millä ihmeen keinoilla tohtori ylläpitää akateemista vapautta, jos vallankäyttö hallituksen kautta on puolueilla. Mikään neuvottelukunta hallitusta valvovana elimenä ei kykene tekemään poliittisen hallituksen vallankäytöstä epäpoliittista.

Laitos on tarkoitus perustaa Ulkopoliittisen instituutin (UPI) sisään siten, että uusi laitos ottaisi haltuunsa edeltäjänsä omaisuuden ja tietokannat. Tämäkin on ongelmallista, koska UPI:n tutkijat siirtyvät kenties vain osittain uuteen laitokseen.

Tässä tulee lähtökohtaisesti vastaan olennaisia moraalisia ongelmia. Jos tutkijoiden vuosien työ siirretään palvelemaan tutkimuslaitoksen hallituksen poliittisia tutkimustehtäviä, mikä on toimenpiteen moraali. Tutkijat ovat kuitenkin toimineet vapaan tieteellisen intressien pohjalta ja joka tapauksessa omistavat oikeudet omiin tutkimustuloksiinsa. Onko näitä oikeus käyttää poliittisiin tarkoituksiin, vaikka sen tarkoituksen määrittelisi kulloisetkin valtapuolueet?

Voidaan ottaa esimerkiksi EU:n perustuslain ratifiointi, joka tasoittaa tietä kohti Euroopan federaatiota siis liittovaltiota. Kuten tiedämme, EU:n perustuslain kansallinen ratifiointi toteutunee Suomessa Eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, mihin perusteluna puhemiehen johdolla esitetään puheenjohtajakauden kuvitellut velvoitteet. Tämä on erikoinen kanta, koska Tanska on toiminut puheenjohtajana ja silti säilyttänyt oikeuden pitää kiinni omasta oikeudestaan hyväksyä asiat.

Nyt voidaan ajatella, että politiikan tutkija voisi varsin perustellusti ottaa tutkimuksensa lähtökohdaksi kriittisen kannan. Voiko Euroopan liittovaltio syntyä ylhäältä ohjattuna projektina, josta kansanvallan legitiimi lähde siis äänestäjät halutaan pitää erossa? Tutkijalla saattaa myös olla varmaa tietoa siitä, että EU toimii kuin salaseura, kun jokainen uutisointi, kuten YLE:n MOT-ohjelma paljastaa EU:n hallinnosta käsittämättömiä puutteita. Pitäisikö tutkijan näistäkin lähtökohdista uudessa tutkimuslaitoksessa tehdä poliittisesta toimeksiannosta EU-myönteistä tutkimusta?

On vaikea rakentaa sellaista akateemista tutkimuslaitosta, joka palvelisi ristiriidattomasti tieteellistä tutkimusta ja politiikkaa yhtä aikaa. Tätä on kokeiltu ja siinä on vakavasti epäonnistuttu.

Neuvostoliiton ajan taloustieteellinen kirjallisuus oli todella hyödyllistä luettavaa. Kirjoissa oli nimittäin yleensä suppeasti kirjoitettuna erinomainen länsimaisen taloustieteen arvio. Moni neuvostotutkija olisi voinut vakavasti tavoitella taloustieteen Nobelia. Mutta sitten tulee poliittinen puoli. Pääosa kirjoista toisti Neuvostoliiton kommunistipuolueen puoluekokouksen puheita ja vastaavia ja vannotti uskollisuutta niille.

Neuvostoajan taloustieteen kirjoittajista oli helppo aistia, miten he ajattelivat. He olivat täysin länsimaisen taloustieteen kannalla. Mutta välttääkseen epäsuosioon joutumista he joutuivat toistamaan puoleen kulloisiakin joutavanpäiväisyyksiä.

Onko tämä kaksinaismoraali riskinä uudessa tutkimuslaitoksessa? Jos on niin sitten jokainen tutkija tietää, että mielenkiintoista tutkimuksissa on riippumattomasti kirjoitettu tieteellinen keskustelu vallitsevasta tiedon tasosta. Sen sijaan voi suhtautua todennäköisesti jo lähtökohtaisesti epäilevästi toimeksiannosta syntyneeseen osaan, jossa viisas tutkija toistaa toimeksiantajan ja laitoksen ylimmän päätöksentekijän lausumia.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].