[19] Karjalaiset yhteisöt

LAUKKANEN POLITISOINUT ITSENSÄ KORVAAMATTOMAKSI

- Vain yksi kelvollinen karjalainen johtaja
- Laukkanen muuttanut liiton yhden asian liikkeeksi
- Liiton johdon valinta vahvasti politisoitu
- Kansalaisjärjestön tehtävänä on ajaa jäsentensä asioita
- Laukkaselta ei ainuttakaan palautusaloitetta
- Kulttuurista tehty liiton ainoa asia
- Ovatko poliitikot aina yhtä passiivisia?
- Palautusjärjestöt Laukkasen motivaattoreita

Vain yksi kelvollinen karjalainen johtaja

Karjalan Liitossa on syntynyt erikoinen resurssivajaus. Jäsenmääräksi sanottujen kymmenien tuhansien henkilöiden joukosta ei löydy kuin yksi ainoa kelvollinen puheenjohtajaehdokas – erityisesti omasta mielestään.

Ainoa kelvollinen johtaja on kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk), joka on toiminut liiton puheenjohtajana jo vuodesta 1995. Hän katsoo velvollisuudekseen asettua taas puheenjohtajaehdokkaaksi 19.04.08.

On arvokasta, kun henkilö uhrautuu suuren kansalaisjärjestön luottamustehtävään omia vaivojaan säästämättä, pyyteettömästi aatteen palon vuoksi. On silti hyvä tarkastella niitä tuloksia, mitä puheenjohtajakausina on saatu aikaan ja taustalla olevaa motivaatiota.

Laukkanen muuttanut liiton yhden asian liikkeeksi

Laukkasen aikana liiton linja on muuttunut voimakkaasti yhden asian liikkeeksi. Kohta 70 vuotta täyttävällä liitolla on sääntöjensä mukaan kaksi päätehtävää: 1. karjalainen kulttuuri ja 2. Karjalan kysymys. Jälkimmäinen on Laukkasen päiviin saakka tarkoittanut Tarton rauhan 1920 rajojen palauttamista eli ns. Karjalan palauttamista.

Karjalaisen kulttuurin ylläpitämistä liitto on nykyisen toiminnanjohtajan edeltäjän Hannu Kilpeläisen aikaan saakka hoitanut kunniakkaasti. Tällöin kulttuuri muutettiin paikkaan sidotuksi eli liitto pyrkii säilyttämään ja kehittämään Venäjän karjalaista kulttuuria. Se ei varmasti ole ollut liiton perustajien tarkoitus.

Liiton johdon valinta vahvasti politisoitu

Toinen outo piirre suurelle kansalaisjärjestölle on johdon valinnan voimakas politisointi. Säännöt eivät edellytä, että liiton johto valittaisiin poliittisin perustein, mikä oli tarkoituksenmukaista 1940-luvulla.

Vaaliohjesääntö puhuu hyvin lievästi poliittisesta suuntautumisesta, minkä Laukkanen on tulkinnut tarkoittavan täyttä politisiointia. Siksi liiton hallituksen ja liittovaltuuston puheenjohtajapaikat täytetään tunnollisesti akselilla keskusta, sdp, kokoomus.

Poliittinen johtajuus aiheuttaa suuren ongelman. Miten keskustan kansanedustaja voi käsitellä suurinta karjalaista kysymystä eli Karjalan palautusta, kun keskustan eduskuntaryhmä ei halua asiaa esille? Miten hän uskaltaisi/haluaisi nousta ryhmäkuria vastaan?

Miten hallituspuolue keskustan kansanedustaja voi linjata liiton ajamaan palautusasiaa, kun presidentti ja pääministeri eivät halua tietää tästä kysymyksestä yhtään mitään? Ristiriita on räikeä, vain Laukkanen ei näytä sitä oivaltavan.

Kansalaisjärjestön tehtävänä on ajaa jäsentensä asioita

Kansalaisjärjestön tehtävänä on ajaa jäsentensä asioita, ei poliitikkojen. Jäsenten etuja on ajettava tarvittaessa täysin vastoin istuvan hallituksen ja eduskunnan mielipiteitä. Kansalaisjärjestö ei ole poliittisen vallankäytön etäispääte, vaan kansalaisten tahtoa ilmaiseva yhteenliittymä.

Onko liiton poliittisen johdon kuvitelma se, että karjalaiset eivät ehdottomasti halua omia maitaan takaisin ja että juuri karjalaiset haluavat, etteivät ihmisoikeudet toteutuisi? Gallupin mukaan 36 % suomalaisista haluaa Karjalan palautusta, lähes puolet haluaa neuvotteluja Venäjän kanssa ja 72 % katsoo, että palautus on aihe, josta voi puhua vapaasti. Kuvitteleeko liiton poliittinen johto, että karjalaisten osalla nämä luvut ovat olennaisesti pienempiä?

Laukkaselta ei ainuttakaan palautusaloitetta

Laukkanen ei pitkän kansanedustaja-uransa aikana ole tehnyt ainuttakaan Karjalan palautuksen selvittämiseen viittaavaa aloitetta tai toimenpidettä. Hänen ajamansa lähialueyhteistyö on palautusasian vastakohta.

Palautuksen käsittely liitossa on nyt kiellettyä. Laukkasen johdolla valmisteltiin kuuluisaksi tulleeseen liittokokoukseen 23.04.2005 viime tipassa 54-sivuinen selvitys, jossa Karjalan kysymyksen tulkinta muutettiinkin tarkoittamaan karjalaista kulttuuria ja rahaa Venäjälle lahjoittavaa lähialueyhteistyötä.

Kulttuurista tehty liiton ainoa asia

Kulttuurista tuli niin tärkeä asia, että se on nyt peräti kahdesti tuotu esille sääntöjen tarkoituspykälässä. Liittokokousedustajien suuri enemmistö ei tiennyt tästä petollisesta esityksestä mitään, koska asia salattiin päätöksentekovaiheessa. On harhaa puhua jäsenten tahdosta.

Politisoimalla liiton johdon valinta varmistetaan, että karjalaista kulttuuria edistävä, karjalaisten entinen etujärjestö ja kansalaisjärjestö varmasti seuraa kaidalla poliittisen valtiojohdon viitoittamalla tiellä, jatkaa vaikenemista ja alistumista ja odottaa vain hiljaa mielessään ihmettä.

Laukkanen on perustellut tätä linjaa sillä, että liitto saa varmasti sille kuuluvan rahoituksen valtiolta ja ettei nyt ole oikea aika ottaa palautusta esille Venäjän kanssa. Tällainen rahoitusperuste on lainvastainen. Ainoa peruste saada rahoitusta on toiminta, ei se, onko kansanedustaja puheenjohtajana.

Ovatko poliitikot aina yhtä passiivisia?

Toimivatko liitto ja poliittiset päättäjät muissakin asioissa yhtä passiivisesti odottaen Venäjän armollista asioitten esille ottamista? Mihin on hävinnyt oma aktiivisuus? Pelko omasta poliittisesta asemasta panee keksimään kaikenlaisia verukkeita. Ei poliitikkoja ole valittu seuraamaan Venäjän pöydältä putoavia murusia, vaan ajamaan aktiivisesti suomalaisten asioita.

Karjalan palautus on valmisteltava perusteellisesti. Sen vuoksi siihen tähtäävä työ olisi tullut aloittaa jo viimeistään presidentti Mauno Koiviston aikana. Työn aloitus ei ole myöhäistä vieläkään.

Toiminnallaan poliittisesti johdettu liitto antaa valtiojohdolle täydellisen väärän kuvan siitä, mitä karjalaiset todella haluavat. Liiton tulisi olla vahva etujärjestö ajamaan palautusasiaa, mikä tekisi Laukkasen kiukun kohteena usein olevat palautusjärjestöt tarpeettomiksi.

Tunteeko Laukkanen olevansa korvaamaton?

Laukkanen linjaa omaa tarpeellisuuttaan jatkossakin liitton puheenjohtajaksi Karjala-lehdessä 14.02.08 ja Ajankohtaista karjalaista asiaa, Karjalan liiton ja Karjalaisen Nuorisoliiton jäsenlehti 1/2008 –lehdessä. Ensimmäiseksi hän mainitsee seuraajakysymyksen, ”ottaen huomioon haastellinen strategiatyö”. Hän ei siten usko, että kukaan muu kykenisi niin erinomaisesti luotsaamaan strategiatyön kuin hän itse.

Toiseksi hän mainitsee toiminnanjohtajan vaihtumisen ja jatkuvuuden. Edellisetkin toiminnanjohtajat olivat Laukkasen valitsemia henkilöitä, jotka eivät toiminnallaan pelkästään rakentaneet, vaan vakavasti repivät, karjalaista kenttää. Nykyinen toiminnanjohtaja omaa pitkän karjalaisen järjestökokemuksen ja hänen kyvykkyytensä tuskin heikkenisi toimittaessa toisen puheenjohtajan johdolla.

Palautusjärjestöt Laukkasen motivaattoreita

Mielenkiintoisin peruste Laukkasella on hänen painotuksensa, että päätöksentekoon on antanut pontta myös kritiikki, jota palautusjärjestöjen taholta on esitetty. Jo kolme vuotta sitten Laukkanen lupaili syrjäänvetäytymistään, mutta perui lupauksensa, koska hän katsoi olevansa ainoa, joka kykenee taistelemaan Karjalan palautusta ajavia henkilöitä ja järjestöjä vastaan.

Laukkanen unohtaa motivaatioluettelosta seuraavat kansanedustajavaalit, sillä jostainhan äänestäjät pitää yrittää löytää. Ja miksi Laukkasen pitäisi taistella yhteistyötä lukuisia kertoja tarjonneita palautusjärjestöjä vastaan? Näiden järjestöjen jäsenet ovat lähes kaikki Karjalan Liiton jäseniä. Mikä oikeus liiton johdolla on hyljeksiä osaa jäsenistään?

Läpijyräävällä kokousmenettelyllä ja 2005 liittokokouksen päätösten avulla Laukkanen valituttaa itsensä taas puheenjohtajaksi. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittaneen kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok) ja toiseksi ent. kansanedustaja Risto Kuisma (sdp).

Kuisma on ollut aktiivinen jopa eduskuntakyselyjä myöten Karjalan palautusasiassa, mutta mitkä ovat Matikainen-Kallströmin erityiset karjalaiset vahvuudet hallituksen puheenjohtajistoon?

Ydinkysymys kuitenkin on, mitkä ovat kansanedustaja Markku Laukkasen erityiset saavutukset ja vahvuudet pyrkiä edelleen liiton ylimmäksi vallankäyttäjäksi?

Palaan tähän asiakokonaisuuteen uudelleen noin viikon kuluttua.

Veikko Saksi
Karjalan Liiton jäsen no 86021

26.02.2005 Karjalan Liiton poliittinen sidonnaisuus on harha
23.04.2005 Siljolalle 27 % äänistä Karjalan Liiton vaalissa
05.05.2005 Liittokokous hämmensi


Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehti ilmestyy 3 - 5 kertaa vuodessa painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.

Pro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

Pro Karelia ry:n ja ILOG:n yhteishanke eurooppalaisten sotapakolaisten omaisuuskysymysten selvittämiseksi.