[04] Oikeudelliset
[05] Omistusoikeus
[10] Venäjä

VIIPURIN TONTTIKIISTA UUDELLEEN EIT:HIN

- Viipurin tonttikiistaa palloteltu sinne tänne
- Viipurin ja Pietarin oikeus olivat hallinnon jatke
- Uuden EIT-valituksen pääkohdat
- Uuden EIT-valituksen pääkohdat
- Kenen asiaa EIT ajaa?
- EUEEP:n toiminta käynnistynyt edistämään ihmisoikeuksia

Viipurin tonttikiistaa palloteltu sinne tänne

Viipurilaisen evakon, Kalle Paulan, tonttikiista on jo käynyt läpi useita prosesseja. Paulan asianajaja, varatuomari Kari Silvennoinen on tänään saattanut kiistan uudelleen vireille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT). Juttu tulee kulkemaan nimellä Paul v. Russian federation.

Paula haluaa saada Viipurin Luostarinkatu 16 olevan tonttinsa täyden vallintaoikeuden itselleen. Asia oli jo EIT:ssä, joka ei kuitenkaan suostunut käsittelemään sitä lainkaan. Hämmennystä herättävä venäjänkielinen päätös suomalaiselle kantajalle antoi ymmärtää, ettei kaikkia kotimaisia oikeudensaantimuotoja ole käytetty hyväksi. Mikä puuttui? Asian käsittely Venäjän oikeudessa. Taisi tulla yllätyksenä suomalaisille, että eurooppalainen EIT katsoo, että Venäjän oikeus on jollakin tavoin suomalaisen oikeuden jatke.

Viipurin ja Pietarin oikeus olivat hallinnon jatke

Silvennoinen vei asian Viipurin piirioikeuteen, jossa kahden käsittelykerran jälkeen asiallinen tuomari vaihtui, prosessi alkoi alusta ja päättyi saman tien. Tuomio oli tyly ei kaikille kantajan vaatimuksille. Venäjän valtionhallinto oli puhunut tuomiolaitoksen tuomarin kautta.

Seuraavaksi asia vietiin Pietarissa toiseen oikeusasteeseen. Istunto yritettiin pitää salassa, mutta Silvennoisen avustaja, asianajaja, tohtori Vasily Davidov sai monen mutkan kautta selville, että oikeudenkäynti pidetään 24.01.08. Joten kantaja oli kutsumattomana osallisena paikalla. Oikeus päätti heti, että asia on valtioiden välinen, eikä Pietarin oikeudella ole kompetenssia käsitellä sitä.

Uuden EIT-valituksen pääkohdat

Asianajaja Silvennoinen on siten vienyt Paulan jutun jälleen EIT:n päätettäväksi. Silvennoinnoisen listaamat valituksen pääkohdat ovat seuraavat:

1) Venäjä rikkoi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaavaa 6 artiklaa Viipurin tonttijutussa. Lopputulos oli, että asiaa ei voida käsitellä yleisessä tuomioistuimessa Venäjällä. Näin siitä huolimatta, että EIT oli aiemmin edellyttänyt oikeudenkäynnin käymistä ensin Venäjällä.

2) Venäjä on rikkonut Kalle Paulalle 14 artiklassa taattua, kansallisen syntyperään perustuvaa syrjintäkieltoa. Kalle Paula katsoo, että Venäjän oikeuslaitos syrjii häntä sen takia, että hän on suomalainen. Venäjä ei suo suomalaisille samanlaista oikeudellista asemaa kuin venäläisille. Tämä pätee erityisesti Karjalan alueen suomalaisiin, joilta on riistetty heidän omistamansa kiinteä omaisuus, eikä asiaa suostuta edes käsittelemään oikeudessa, koska vaatimuksen esittäjänä on suomalainen.

3) Ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklaa on rikottu: Jokaisella on oikeus nauttia rauhassa omasta omaisuudestaan. Nyt Kalle Paulalle tässä artiklassa taattua yksityisen omaisuuden suojaa on loukattu, kun häneltä on riistetty hänen tonttinsa omistusoikeus ilman laillista perustetta. Hänelle ei suoda edes mahdollisuutta vaatia oikeudessa takaisin omaa omaisuuttaan, vaan ilmoitetaan että asia on valtioiden välinen.

Lähtökohtana omaisuuden menettämiselle oli Neuvostoliiton 30.11.1939 aloittama Suomen talvisota, jolloin valittaja joutui jättämään kotinsa. Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona jatkaa tätä valittajaan kohdistuvaa ihmisoikeusrikosta, jonka Neuvostoliitto aloitti.

4) Euroopan Neuvoston parlamentaarikkojen yleiskokous (PACE) päätti 25.01.2006 julistuksessaan tuomita Euroopan kommunistihallintojen toteuttamat ihmisoikeusrikokset. Valittaja vetoaa myös tähän julkilausumaan. Neuvostoliiton oikeusjärjestelmä kommunistisena järjestelmänä oli rikollinen, eikä sille saa antaa mitään merkitystä, kun tämän Viipurin kiinteistön omistussuhteita arvioidaan.

Venäjän oikeuslaitos esitti, että koska Neuvostoliitossa ei ollut perimysoikeutta, ei tontin omistus ole siirtynyt Kalle Paulalle isältään Neuvostoliiton lakien mukaisesti vuonna 1941. Oikeuslaitos perusti päätöksensä myös Neuvostoliiton perustuslakiin vuodelta 1936.

5) Kansainvälisessä oikeudessa on pääsääntönä, että valtioiden väliset sopimukset (kuten rauhansopimukset) eivät ulota vaikutuksiaan yksityisiin oikeussuhteisiin, kuten yksityiseen maanomistukseen. Jos valtioiden välinen raja siirtyy, ei tällä ole vaikutusta yksityiseen maanomistukseen. Maanomistus säilyy ennallaan. Venäjä on rikkonut tätä kansainvälisen oikeuden pääsääntöä.

Kenen asiaa EIT ajaa?

Nyt katsotaan jälleen, onko EIT maanryöstäjän puolella, vai joko suomalainen Karjalan sotapakolainen saa oikeutta vaatimukselleen. Asia koskee kymmenien tuhansien suomalaisten omistusoikeuden lisäksi miljoonia eurooppalaisia pakolaisia.

EUEEP:n toiminta käynnistynyt edistämään ihmisoikeuksia

Tämä omistusoikeuskysymys on hyvin ajankohtainen myös siinä suhteessa, että eurooppalaiset pakolaiset ovat perustaneet yhteisen liiton ajamaan omistusoikeuskysymystä EU:n elimissä.

Tämän European Union of Exiled and Expelled People (EUEEP) ensimmänen hallitusta vastaavan General Counsilin kokous oli tänä viikonloppuna Wienissä. Pro Karelia ry:n edustajana, joka samalla edusti suomalaisia ja virolaisia pakolaisorganisaatioita, paikalla oli professori Reijo Vihko.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Karelia Klubi Online on painetun lehden sähköinen näköispainos. Lukeminen on ilmaista, eikä edellytä rekisteröintiä.

Karelia Klubi -lehti ilmestyy 3 - 5 kertaa vuodessa painettuna versiona. Pyydä näytenumero, tilaa lehti. Anna palautetta.

Karelia Klubi Kauppa palvelee Internetissä ja Lappeenrannassa. Tervetuloa Karjala-ostoksille ja keskustelemaan palautuksesta!

Pro Karelia ry julkaisee ajankohtaisia Karjalaan ja luovutettujen alueitten palautukseen liittyviä poliittisia ja talousartikkeleita.

Pro Karelia ry:n artikkeli-arkisto sisältää usean vuoden ajalta Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin liittyvät jutut.

Pro Karelia ry:n ja ILOG:n yhteishanke eurooppalaisten sotapakolaisten omaisuuskysymysten selvittämiseksi.

Kommentoi tätä artikkelia
Nimesi tai nimimerkkisi: Sähköpostiosoitteesi (ei pakollinen): Otsikko: Kommentti: Kommentin saa julkaista Kommentti on vain Pro Karelia -toimitukselle
Kirjoita tämä vahvistuskoodi alla olevaan sarakkeeseen.