[10] Venäjä

PELKKÄ VIRKAMIESTEN KORRUPTIO VENÄJÄLLÄ 80 MRD. EURON LUOKKAA

- Virkamieskorruptio rehoittaa
- 80 mrd. euroa ei sisällä vallanpitäjien korruptiorahoja
- Harmaa talous yli 100 % virallisesta taloudesta?
- Kuka Venäjän suomalaisyrityksissä korjaa pimeän tulon?
- Parituhatta korruption vastaista oikeudenkäyntiä
- Medvedev johtamaan korruptionvastaista orgaania
- Mitä korruption vähenemistä seuraisi?

Virkamieskorruptio rehoittaa

Newsru.com’n mukaan Venäjän federaation syyttäjäviraston tutkintakomiteasta annettiin julkilausumia taistelusta korruptiota vastaan. Oikeudenkäyntitarkastuksen päätoimiston johtaja Vasili Piskarev kertoi, että pelkästään virkamiesten korruptio on yhtä suuri kuin 1/3 federaation budjetista.

Kun budjetti on noin 240 mrd. euroa (noin 374 mrd. dollaria), on pelkästään virkamiesten korruptio noin 80 mrd. euroa (noin 125 mrd. dollaria).

80 mrd. euroa ei sisällä vallanpitäjien korruptiorahoja

Piskarev mainitsi erikseen, että yrittäjät maksavat IDEM-Säätiön mukaan 33 mrd. dollaria lahjuksia joka vuosi. Tämän lisäksi tulee 3 mrd. dollarin jokapäiväiset lahjukset. Avoimeksi jää, mistä Piskarevin korruptiosumman toinen puoli, reilu 40 mrd. euroa, muodostuu.

On todennäköistä, ettei 80 mrd. euron lahjussummassa ole mukana ylimpien johtajien ja valtaklaanien ottamat tulot, koska ne maksetaan pääosin provisioina väliyhtiöille. Joten voitaneen arvioida, että kokonaiskorruptio ylittää reilusti puolet federaation budjettisummasta.

Korruption vastainen taistelu kohdistuu siten pienempien rikosten tekijöihin suurimpien korruptiorahojen saajien johtaessa selvitteytyötä.

Harmaa talous yli 100 % virallisesta taloudesta?

Kansantaloutta kuvaaviin lukuihin on virallisesti otettu 20 % lisäerä harmaasta taloudesta, jonka on sanottu olevan noin 40 %. Tämä luku on todennäköisesti aivan liian alhainen. Usean venäläisen käsityksen mukaan harmaan talouden osuus Venäjällä on suurempi kuin virallinen talous.

Jos tämä on totta, se merkitsee sitä, että yritykset ja kotitaloudet saavat yli puolet tuloistaan kokonaan verotuksen ulkopuolelta. Koska ostajat maksavat käteisellä, myyjät tulouttavat tuloista vain sen verran kuin katsovat välttämättömäksi.

Kuka Venäjän suomalaisyrityksissä korjaa pimeän tulon?

Tältä pohjalta herää kysymys suomalaisten yritysten ainutlaatuiseksi sanotusta kohtelusta. Hehän eivät ole korruptiota ja mustaa kauppaa lainkaan kohdanneet Venäjällä. Tarkoittaako se sitä, että yrityksen johto ei tiedä lainkaan, että maan tavan mukaan yli puolet tuloista jää tulouttamatta.

Kuka suomalaisten johtamissa firmoissa tämän puolikkaan sitten korjaa haltuunsa, kun johto ei siitä tiedä mitään?

Parituhatta korruption vastaista oikeudenkäyntiä

Syyttäjäviraston tutkintakomitean johtaja Aleksandr Bastrykin on Newsru.com’n mukaan kertonut, että tutkintakomitea on nostanut 450 oikeusjuttua valtion virkamiesten korruptiosta ja yli 1 600 oikeusjuttua järjestysvallan korruptiosta.

Korruptio on Venäjällä saavuttanut presidentti Dmitri Medvedevin mukaan jo hyvin huolestuttavat mittasuhteet ja se uhkaa kansantalouden kasvua.

Venäjän kasvulukuja katsottaessa tulee muistaa, että luvut ovat keskiarvoja. Moskovan ja Pietarin merkitys on niiden osalta kohtuuttoman suuri. Näissä kaupungeissa loisto ja kasvu kasautuvat, köyhyys ja kurjuus tiivistyvät muualla päin Venäjää.

Medvedev johtamaan korruptionvastaista orgaania

Medvedev määräsi toukokuussa 2008 perustettavaksi erillisen orgaanin, joka keskittyy korruption vastaiseen taisteluun. Hän asettuu itse sen johtoon. Korruption kitkemiseen kiinnitetään siten merkittäviä resursseja.

Kuitenkin suhteellisesti suurimmat korruptiorahat tulevat juuri vallassa olevien klaanien edustajille. Kenelläkään ei juuri ole mahdollisuuksia kiinnittää niihin huomiota ja vaatia ylätason omankädenoikeuden lopettamista. Venäläiseen kulttuuriin kuuluu se, että johtaja jollakin tavoin on oikeutettu saamaan erityistä hyötyä johtamansa organisaation rahoista.

Länsimaisittain ajatelleen Medvedevin asema korruptionvastaisen orgaanin johdossa on ontuva, sillä presidentinvaaleissa keskusvaalilautakunnan virkailijoille maksettiin 40.6 milj. dollarin “kannustusrahat”, jos toista vaalikierrosta ei tarvita. Joten tällä korruptiolla varmistettiin, että kentän mahdollisista virheistä huolimatta Medvedev on varma ensimmäisen kierroksen voittaja.

Mitä korruption vähenemistä seuraisi?

Niin kannatettavaa kuin korruption lopettaminen onkin, herää kysymys, millä virkamiehet sen jälkeen kustantavat sen elintason, johon he ovat tottuneet ja alemmalla tasolla elossa selviämisen tason? Helsingin Sanomat kertoi aikanaan esimerkin Pietarin sataman johtajan apulaisesta, jonka omaisuus oli yli 300 milj. dollaria. Millä palkalla tämä taso kyettäisiin pitämään?

Korruption kitkeminen edellyttänee käytännössä merkittävää palkkojen nostamistarvetta, mikä puolestaan kiihdyttää nyt jo 14 % tasolla laukkaavaa inflaatiota. Se tulee entisestään heikentämään Venäjän teollista kilpailukykyä ja mahdollisuutta investoida julkinen ja teollinen infrastruktuurinsa kuntoon.

Lisätiedot: Veikko Saksi