[02] Karjalan palautus
[10] Venäjä
[13] Petsamo

TALVISOTA JA SUOMEN TULEVAISUUS

- Talvisota – 105 hyistä vuorokautta
- Hiljainen hetki sotien uhrien kunnioittamiseksi
- Sotien mittaamattomat menetykset
- Virallinen Suomi yhä propagandan alaisena
- Venäjän sekurokratia ihannoi Neuvostoliittoa
- Venäjällä erilaisia historiatulkintoja
- Mikä on Suomen tulevaisuus?
- Ilmastomuutos ja Pohjoinen ulottuvuus?
- Luottamus on paras yhteistyön katalyytti

Talvisota – 105 hyistä vuorokautta

Taiteilija ja pilapiirtäjä Jouko Rostila muistaa 70 vuoden takaa lapsuuden kokemuksensa, jossa hän kelkan kanssa oli yksin järven jäällä ja taivalle ilmestyi suuri parvi vihollisen koneita. Oli talvisota. Koneilla oli sillä kertaa kohteina suuremmat saaliit kuin pieni yksinäinen poika jäällä. Kaikilla ei sodan aikana ollut samaa onnea kuin hänellä. Seuraavat piirrokset ovat Jouko Rostilan käsialaa.




Talvisota oli pienen Suomen urhollinen 105 päivän taistelu lähes 60 kertaa suurempaa hyökkäjää vastaan. Neuvostoliiton paraatimarssi Helsinkiin päättyi lukemattomien nuorten miesten hyiseen kuolemaan Suomen talvisissa metsissä. Ilman veteraanisukupolviemme ihmeellistä talvisodan henkeä ja kaiken uhraavaa panosta Suomen nuori itsenäisyys olisi menetetty. Suomen suojana oli Korkein, jota ilman maamme ei olisi selvinnyt.




Talvi- ja sitä seuranneen jatkosodan tiekartta sovittiin Stalinin Neuvostoliiton ja Hitlerin Saksan kesken Molotov-Ribbentrop –sopimuksella 23.08.1939.

Suomi sai osansa tästä diktaattorien sopimuksesta Neuvostoliiton suorittamassa talvisodan hyökkäyksessä 30.11.1939. Hyökkäyksen vuoksi Neuvostoliitto erotettiin Kansainliiton jäsenyydestä. Talvisotaa seurasi jatkosota, jossa Saksa toimitti Suomelle välttämätöntä aseistusta.




Hiljainen hetki sotien uhrien kunnioittamiseksi

Viulutaiteilija Päivyt Meller luki otteita erään lotan sotamuisteluista. Hän oli juuri ollut saattamassa tätä lottaa haudan lepoon. Koko noin 150 hengen yleisö hiljeni kunnioittamaan sodassa henkensä antaneiden ja veteraanisukupolvien uhrauksia.

Sotien mittaamattomat menetykset

Talvisota oli Suomen toinen ja jatkosota kolmas vapaussota. Ensimmäinen vapaussota oli käyty 1918. Myös Lapin sota oli luonteeltaan vapaussota, koska ilman entisen aseveljen karkoittamista maasta Neuvostoliitto olisi jälleen yrittänyt vallata koko maan.

Talvi- ja jatkosodan henkilötappiot ja henkiset menetykset olivat mittaamattomat. Taloudelliset kustannukset olisivat nyky-yhteiskunnan rasitteeksi laskettuina noin 500 mrd. euroa. Niistä pelkät sotakorvaukset vastaisivat nyt 50 – 60 mrd. euroa. Maa-aluemenetykset olivat 45 000 km2.

Silti veteraanisukupolvi maksoi nämä rasitukset, rakensi hyvinvointiyhteiskunnan ja nosti Suomen maailman kärkimaihin. Tämä kaikki tehtiin, jotta lapsilla ja lapsenlapsilla olisi parempi tulevaisuus.

Heti sotien jälkeen ei ehkä tajuttu henkisten menetysten suuruutta ja pitkävaikutteisuutta. Suomen poliittinen johto, media ja merkittävä osa kansaa suomettui siten, että uus-suomettunutta olotilaa voidaan yhä pitää valtavirtana. Tämä on ulkopuolisesta näkökulmasta katsoen käsittämätöntä.




Virallinen Suomi yhä propagandan alaisena

Suomessa vallitsee yhä itsesensuuri, jonka seurauksena ensin katsotaan Venäjän etua ja oikeutta ja sitten vasta vilkuillaan oman maan legaaleja etuja. Kaikkein selvimmin tämä tulee esille sotasyyllisyyden ylläpitämisessä, Karjalan palautuskysymyksestä vaikenemisessa ja vaikkapa Nord Streamin valvonnan turvallisuuskysymysten ehdottomassa kieltämisessä.

Virallisen Suomen teesit näissä asioissa ovat ilman perusteita, vain propagandan varassa. Sotien jälkeen kahdeksan maamme poliittista johtajaa tuomittiin vankeusrangaistuksiin sotasyyllisinä. Laki oli taannehtiva, tuomioistuin erityinen tuomioistuin, osa tuomareista oli jäävejä syytettyjen vihamiehiä, prosessi oli todistusaineistoa peittelevä.




Kaikki nämä olivat ja ovat perustuslain vastaisia tekijöitä. Silti tuomiot ovat yhä purkamatta. Purkamatta jättäminen on päättäjille suuri häpeätahra, joka voi poistua vain tuomiot purkamalla.

Virallinen Suomi haluaa ehdottomasti pysyttää Pariisin rauhan-sopimuksen, vaikka se oli pakkosopimus, jonka sisältöön Suomi ei voinut vaikuttaa.




Vaikka Neuvostoliitto rikkoi räikeästi 1920 solmittua Tarton rauhansopimusta ja Hyökkäämättömyyssopimusta, nämä virallinen Suomi haluaa unohtaa. Petsamon ja Karjalan palautuksen "unohtaminen” tulee ilmastomuutoksesta johtuvien globaalien logistiikkamuutosten vuoksi erittäin kalliiksi, ehkä lähes kohtalokkaiksi.

Venäjän sekurokratia ihannoi Neuvostoliittoa

Tältä pohjalta ei ole ihme, ettei Neuvostoliitto edes tunnustanut talvisodan olemassaoloa, oli vain joitain rajakahakoita Suomen kanssa. Neuvostoliiton luhistuttua Venäjä Boris Jeltsinin johdolla alkoi jopa selvitellä historiaansa, mutta se tendenssi loppui lyhyeen.

Vladimir Putinin tultua valtaan ja rakennettua vallan vertikaalin vartijaksi silovikijohtoisen hallinnon, sekurokratian, on Neuvostoliiton ihannointi alkanut asteittain saada lisää kasvualaa.




Venäjällä on presidentti Dmitri Medvedevin perustama historiakomissio, joka valvoo, että Neuvostoliiton vapauttavaa ja rauhanomaista roolia Suuressa isänmaallisessa sodassa eli II maailmansodassa pidetään yllä.

Unohdetaan, että neuvostohallinto oli Euroopan pahin valtionterrori, joka murhautti kymmeniä miljoonia omia kansalaisiaan, paljon enemmän kuin viholliset ehtivät heitä tuhota. Tätä suuruuden ja "vapauttamisen" ihannointia tulee jatkamaan nyt vireillä oleva ns. antifasistinen lakiesitys.

Venäjällä erilaisia historiatulkintoja

Venäjälläkään kaikki eivät yhdy määrättyyn liturgiaan. Jopa presi-dentti Medvedev on kritisoinut neuvostopalvontaa. Mielenkiintoinen on professori Timo Vihavaisen ja tiedeakatemian Venäjän historian laitoksen johtajan, akateemikko Andrei Saharovin uusi kirja, Tuntematon talvisota – Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot.




Tässä kirjassa aukaistaan NKVD:n (sittemmin KGB, nyt FSB) salaisimpia asiakirjoja, jolloin totuus talvisodastakin paljastuu. Saharov on todennut mm. seuraavaa: "Neuvostoliiton häikäilemätön hyökkäys Suomeen 30.11.1939 ratkaisi Suomen suuntautumisen koko toisen maailmansodan ajaksi ja selittää Suomen hyökkäämisen Saksan rinnalla Neuvostoliittoon 1941”.

Mikä on Suomen tulevaisuus?

Suomi käy nyt omaa henkistä taisteluaan tulevaisuudestaan. Jos nykyistä vaikenevaa, antautuvaa, omia oikeuksia vähättelevää ja dynamiikan puutetta kärsivää linjaa jatketaan, seuraukset voivat olla huonot.

Kenraali Adolf Ehrnroothin sanoin: "Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” Pro Karelialle antamassaan viimeisessä lausunnossaan kenraali korosti Tarton rauhan rajojen merkitystä.

Suurin ongelma maassamme on yhteenkuuluvuuden ja dynaamisen aktiivisuuden hengen puuttuminen. Aivan kuin maalta puuttuisi visio ja johtaja viitoittamaan tietä vision toteuttamiseksi. Karelianismi siivitti Suomea itsenäiseksi. Nyt puuttuu vastaava karelianismin henki. Viime vuosikymmenistä on jäänyt paremminkin poliittisen vaikenemisen ja sopeutumisen henki.

Ilmastomuutos ja Pohjoinen ulottuvuus?

Yksi Suomen tulevaisuutta uhkaava tekijä on ilmastomuutokseen liittyvä Venäjän ja Norjan aktiivinen yhteistyö, joka sulkee Suomen merkittävistä Pohjoisen ulottuvuuden hankkeista pois. Kuitenkin Suomelle kuuluvat Petsamo ja Karjala ovat tämän ulottuvuuden ydinalueita. Suomen ja EU:n tulee aktiivisesti panostaa siihen, ettei veteraanisukupolviemme työ jää turhaksi.




Yhteisten hankkeiden menestymisen kannalta on ensiarvoista, että koko alueelle saadaan kehittymään yhteinen, positiivinen ilmapiiri, innostunut henki, jossa jokainen katsoo oman etunsa olevan yhteinen toisten etujen kanssa.

Luottamus on paras yhteistyön katalyytti

Pohjoinen ulottuvuus, jossa tasapaino ja uusi ”pohjoinen henki” vallitsee, voi erittäin merkittävällä panoksella palvella koko Eurooppaa sekä lisätä vakautta ja hyvinvointia laajalle alueelle. Se on hyvä pohja myös Suomen ja EU:n sekä Venäjän välisten suhteitten normalisointiin, rajojen madaltamiseen ja yhteistyöhön.




Tähän kehitykseen tarvitaan luottamusta. Parhain luottamuksen ja yhteistyöhön liittyvien katalysaattorien kehittäjä on Suomelle kuuluvien alueitten palauttaminen ja niiden vahva hyödyntäminen kaikkien Pohjoisen ulottuvuuden alueiden asukkaiden hyödyksi.

+

Artikkeli on kauppat. maisteri Veikko Saksin alustus Soviet Story ja talvisota -illassa Kristillisessä Mediakeskuksessa 01.12.2009 Helsingissä.

erkon sodasta

Venäläinen rintatahra