|
|
|
|
|
|
|
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |
| |
| |
| |
| | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
28.06.2011 Pro Karelia ry VIITTASIKO VÄYRYNEN SALAISEEN EU-JÄSENEHTOON? - Salainen EU-jäsenehto: ei rajakysymyksiä? - Halonen vihjaili 2008 salaisesta ehdosta - Kööpenhaminan kriteerit ja jäsenehdot - EU-jäsenyys on määrämuotoinen prosessi - Ovatko salaiset ehdot vain Suomea koskevia? - Uusilla EU-jäsenvaltioilla rajariitoja - Halosen ja Väyrysen todistettava sanansa - ETYK mahdollistaa rajaneuvottelut - Joko takinkääntöviikot ja vaalipuheet alkoivat? Salainen EU-jäsenehto: ei rajakysymyksiä? Karjalan Liiton kesäjuhlilla Turussa presidenttiehdokas Paavo Väyrynen käsitteli Karjalan palautusasiaa juhlapuheessaan. Ero hänen puheessaan vuoteen 2005 oli merkittävä. Silloin hän ei suostunut edes keskustelemaan palautusasiasta sanaakaan. Puheessaan Väyrynen mm. totesi, että Euroopan unioniin liittyminen tekisi Karjalan palautuksen entistäkin vaikeammaksi: ”Jäsenyyden ehdoksi oli asetettu, ettei Suomi toisi tullessaan avoimia rajakysymyksiä”. Toteamuksen osalta on kaksi mahdollisuutta: Väyrynen puhuu vastoin totuutta tai Suomen valtionjohto on tehnyt salaisen jäsenehdon, josta kansalle ei ole kerrottu mitään. Halonen vihjaili 2008 salaisesta ehdosta Väyrysen maininta on pitkälle yhtenevä presidentti Tarja Halosen Yle-1:ssä 15.09.2008 paljastamalle tiedolle: ”Itse asiassa olemme näin vakuutettu myös länteen liittyessämme, mm. Euroopan unioniin”. Tätä samaa väittämää on verhotummin ja avoimemmin tuotu esille puheissa ja varsinkin silloin, kun on haluttu teilata pakkoluovutetun alueen palautukseen liittyvä keskustelu. Mikä tässä asiassa on totta ja mikä poliittista suhmurointia? Kööpenhaminan kriteerit ja jäsenehdot Vuonna 1993 Eurooppa-neuvosto määritti jäseniksi hakeville ns. Kööpenhaminan kriteerit, jotka ovat: - vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen ja vähemmistöjen suojelun; - toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä EU:ssa kilpailun ja markkinavoimien paineesta; - kyky suoriutua jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista, joihin kuuluu myös poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen. EU-jäsenyys on määrämuotoinen prosessi EU-jäsenyyden hakeminen on pitkä ja tarkasti määritetty prosessi. Ehdot on määritetty Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (artikla 6 ja artikla 49). Eurooppa-neuvosto täsmensi kriteereitä Madridissa vuonna 1995 lisäämällä, että ehdokasmaan on kyettävä panemaan EU:n säännöt ja menettelyt täytäntöön. Liittymistä varten ehdokasmaan on mukautettava hallinnollisia rakenteitaan integraation edellyttämällä tavalla. Jäsenkriteereissä ei mainita sanallakaan avoimista tai suljetuista rajakysymyksistä. Onko niitä tehty vai onko kyseessä jälleen harkittu poliittinen propaganda? Ovatko salaiset ehdot vain Suomea koskevia? Jäsenyysprosessiin ei liity suullisia tai salaisia vakuutteluja tai vaatimuksia. Väyrysen lause voitaneen tulkita myös siten, että nimenomaan ja vain Suomi ei saisi tuoda mukanaan rajakysymyksiä. Muilta mailtahan se ei ole missään tapauksessa kielletty. Saksan liittotasavalta oli EU:n edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustajajäsen. Muistamme Berliinin muurin, miten se jakoi koko Saksan. Saksalla oli siten mahtava rajariita Neuvostoliiton kanssa. Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät 01.01.1981 EU:n jäseniksi. Pohjois-Irlannin asema oli sangen kiistanalainen, mikä ei estänyt jäsenyyttä. Kreikka ja Turkki riitelivät Kyproksesta, mikä ei estänyt Kreikkaa tulemasta EU:n jäseneksi. Uusilla jäsenvaltioilla rajariitoja EU:n jäsenvaltioiksi liittyivät 01.05.2004 Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Viron perustuslaissa raja on määrätty kulkemaan Tarton rauhan 1920 mukaisesti. Virolla ja Venäjällä ei vieläkään ole ratifioitua rauhansopimusta keskenään, joten niillä on edelleenkin selkeä rajariita Setumaasta ja Narvan itäosista. Latvian ja Venäjän rajariita ei estänyt Latvian jäsenyyttä. Kyproksen ja Turkin rajariita ei estänyt Kyproksen jäsenyyttä. Vuonna 2007 EU:hun liittyivät Bulgaria ja Romania. Romania pitää hallussaan Unkarille kuuluvaa Transilvaniaa. Jopa CIA:n Factbook on tietoinen Suomen ja Venäjän välillä olevasta aluekysymyksestä, josta Suomen valtiojohto mahdollisuuksien mukaan vaikenee. Halosen ja Väyrysen todistettava sanansa Halosen ja Väyrysen on nyt todistettava, että he ovat puhuneet muunneltua totuutta tai Suomi on antanut salaisia lupauksia. Kyse on vielä vakavammasta asiasta kuin siitä, että Halosen salasi presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä ns. Koiviston konklaavin 1992 eli Oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjat. Usealta taholta on tuotu esille, että Suomen liittyminen Euroopan unioniin tapahtui perustuslain vastaisesti. Suomen poliittiset päättäjät ovat kiirehtineet lupailemaan EU-päättäjille rahoitustukipaketteja korruptoituneille ja huonosti asiansa hoitaneille, ylivelkaisille EU-maille. Tämä on tapahtunut täysin EU:n omien sääntöjen vastaisesti. Suomella ei mitään vaatimuksia Venäjälle Venäläisille päättäjille suomalaiset poliittiset johtajat ovat kiirehtineet vakuuttamaan, ettei Suomella ole Venäjälle mitään vaatimuksia. Suomella ja suomalaisilla on harvinaisen paljon vaatimuksia esittää Venäjälle. Tuleeko rikottujen vakuutuksien, sääntöjen ja lakien listaan lisätä vielä suomalaispäättäjien salaiset lupaukset asiassa, jonka ratkaisemiseen heillä ei ole minkäänlaista valtakirjaa tai asemavaltuutusta. Suomessa aluekysymyksistä päättää Eduskunta, ei presidentti tai EU-neuvottelijat. Onko Eduskunnalle tuotu tieto salaisista sopimuksista EU:hun liityttäessä? Suomessakin olisi syytä ryhtyä käyttämään poliittista vastuunkantamisen periaatetta. ETYK mahdollistaa rajaneuvottelut Suomen ja Venäjän raja on kansainvälisoikeudellisesti vahvistettu Pariisin rauhansopimuksessa 1947 ja välillisesti ETYK:n päätösasiakirjassa. ETYK:n pohjalta Suomi ja Venäjä ovat sitoutuneet rajojen loukkaamattomuuteen. Loukkaamattomuuteen sitoutuminen ei millään muodoin estä vanhojen vääryyksien korjaamista. Olisihan mieletöntä ja lainvastaistakin, laatia sellainen sopimus, joka estää raskaiden rikosten oikaisun. ETYK:n päätösasiakirja ja ETYK:iä seuranneen ETYJ:n periaatteet antavat täydet mahdollisuudet muuttaa rajoja rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse. Vaikka Venäjän ja Suomen rajat ovat syntyneet kansainvälisiä lakeja rikkomalla ja käyttämällä roomalaisen oikeuden periaatteita, ei niiden korjaamista pidä toteuttaa samoilla periaatteilla. Joko takinkääntöviikot tai vaalipuheet alkoivat? Kun Paavo Väyrysen puhetta Turussa analysoi tarkemmin, se näyttää lähinnä rakentuvan vaalipuheeksi ja miksei myös sulavaksi takinkäännön aloittamiseksi. Puheen taustalla leijuu kuitenkin pyrkimys lastata vakavia esteitä palautukselle. Suomen poliittisen johdon on tarpeen miettiä, minkä maan kansalaisten oikeuksia ja etuja he ovat kilvan tarjoutuneet ajamaan. Täysi piittaamattomuus lähes 500 000 evakon restituutio-oikeudesta ja Suomen oikeudesta saada väkivalloin otettu alue takaisin, ei luo kuvaa Suomen päättäjistä. Valtiojohdon on myös syytä harkita sitä, haluavatko he edistää ja tukea Neuvostoliiton väkivallan käyttöä ja väkivallalla uhkaamista sekä kansainvälisten ja keskinäisten sopimusten rikkomista. Tällä hetkellä kyse ei enää ole vain neuvostoperinnön korjaamisesta vaan siitä, mitä kaikkea EU-jäsenyyden varjolla on tehty tai jätetty tekemättä. Lisätiedot: Veikko Saksi 
^ Takaisin ylös  Lisää artikkeleita kirjoittajalta
Artikkeli-arkisto
|
|
|
|
|||
