[02] Karjalan palautus
[15] Kulttuuri
[21] Poliittiset

KKL 7: FINLANDIA JUHLISTI MUSIIKKITALON AVAJAISIA

Karjalan Kuvalehden keskeisimmät artikkelit liittyvät seuraaviin aiheisiin:

- Lisää valtaa ja rahaa, veronmaksajat maksavat viulut
- Evakkojen omistusoikeus pakkoluovutetulla alueella
- Kuvamme lähteen peilissä – narsismi
- Isänmaallisuus on Suomen perusarvo
- Mitä Marski teki Kuurinmaalla
- Karjalaan repesi oma elintasokuilu
- Miksi suomalaiset syyllistävät itseään

Karjalan Kuvalehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden voi tilata ja näköispainoksen lukea lehden nettisivuilta. Karjalan Kuvalehden pääkirjoitus on seuraava:

FINLANDIA JUHLISTI MUSIIKKITALON AVAJAISIA

Musiikilla, laajemmin laadukkaalla kulttuurilla, on Suomen itsenäistymisen historiassa ollut erittäin merkittävä osuus. Virossa puolestaan puhutaan Laulavasta vallankumouksesta ja maassa pidetään edelleen määrävuosin huikeita laulujuhlia.

Helsingin uusi Musiikkitalo on valmis. On merkille pantavaa, mitä musiikkia talon avajaiskonsertissa 31.08.2011 esitettiin. Antoihan esitys kuvaa niistä syvistä ajatuksista ja sävelistä, mitä tilaisuuden järjestäjät pitivät tärkeimpinä.

Avajaiskonsertin ja pääsalin tärkeimpänä virallisena esityksenä oli loistelias Jean Sibeliuksen Finlandia. Esittäjinä olivat Suomen eturivin soittajat: Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Sibelius-Akatemian yhteisorkesteri sekä kuoro. Tätä kokonaisuutta johti kapellimestari Jukka-Pekka Saraste.

Suomessa ei voisi ajatella juhlavampaa aloitusmusiikkia kuin Sibeliuksen Finlandia. Teos kuvastaa voimakkaasti sitä aikaa, kun Suomi itsenäistyi. Sibelius sävelsi teoksen 1899 orkesterille. Se oli Historiallisia kuvia –sarjan viimeinen osa, Suomi Herää. Myöhemmin Sibelius sävelsi Finlandia-hymnin erilliseksi teokseksi.

Tilaisuuden musiikkivalintaa voidaan pitää järjestäjien kannanottona siihen, mikä on Suomessa parasta juhlamusiikkia ja mikä parhaiten kuvastaa soittavien taiteilijoiden ja järjestäjien arvomaailmaa. Valinnanvaraa olisi ollut lukematon määrä, sillä korkeatasoisen musiikin esittäminen hallitaan Suomessa.

Valinta osui kuitenkin Finlandiaan ja sen jatkeena Sibeliuksen muuhun musiikkiin Väinämöistä ja kansanlaulajia unohtamatta. Valinnasta voi vetää sen johtopäätöksen, ettei korkeatasoinen musiikkimaailma ole suomettunut, eikä se ole kallellaan mihinkään suuntaan.

Valinnassa kaikui tahto vapauteen ja itsenäiseen Suomeen. Itsenäisyys on jokaiselle maalle kaikkein arvokkain ominaisuus. Ilman sitä maa on toisten määräysvallan alla. Ilman itsenäisyyttä ei ole mahdollista elää siten kuin kansalaiset itse haluavat.

Hyvällä isänmaallisella musiikilla on aina syvällinen kansallisen identiteetin viesti. Parhaimmillaan musiikki tuo perustavaa laatua olevan viestin itsenäisestä Suomesta, joka aktiivisesti rakentaa yhteistyön Eurooppaa rehellisesti ja omista lähtökohdistaan käsin.

Merkittävä joukko Suomen poliittista johtoa osallistui avajaiskonserttiin. Voidaan toivoa, että he tunsivat isänmaallisen musiikin sykähdyttävän viestin sydämissään. Oikeiden, suomalaisten ihmisoikeuksia ja etuja ajavien, päätösten avaimet on tällä hetkellä annettu heidän haltuunsa.

Tämä valta tuo mukanaan erittäin suuren vastuun. Suomen tahtotilan tulee lähteä kansan omista haluista ja tarpeista. Lähtökohtana eivät voi olla muiden maiden tavoitteet, vaikka mittavaa yhteistyötä tehdäänkin. Terve itsekkyys on positiivista, niinhän kaikki muutkin itsenäiset maat toimivat.

Virolainen pianotaiteilija ja musiikin tohtori Indrek Laul ilmaisee Estonia-flyygelillä sen, mitä suomalaiset, virolaiset ja kaikkien maiden kansalaiset kaipaavat ja tavoittelevat: vapauden ääni, Voice of Freedom. Kerromme siitä asiasta lisää Karjalan Kuvalehden seuraavassa numerossa.

Lisätiedot: Veikko Saksi