Tietoa kirjoittajasta


Arto Lahti

Arto Lahti
professori

Yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professori Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Professori Lahti oli tammikuun 2006 vaaleissa sitoutumattomana, puolueiden ulkopuolisena presidenttiehdokkaana.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

22.02.2008 [20]
»  STRATEGIAN VARAAN LASKETAAN LIIAN PALJON JA UNOHDETAAN JÄRKI

08.03.2007 [02]
»  SUOMEN EDUN AJAMINEN ON KANSANEDUSTAJAN TYÖSSÄ VELVOITTAVAA

19.05.2006 [02]
»  EIKÖ NL:N TIEDEKOKEILU OLLUT RIITTÄVÄ?

09.01.2006 [02]
»  SUOMALAISET OMISTAVAT YHÄ KARJALAN MAAT

01.01.2006 [02]
»  HALONEN JA VANHANEN HYLJEKSIVÄT IHMISOIKEUKSIA

27.12.2005 [02]
»  KARJALAN KYSYMYS JA YLEN SENSUURI

22.12.2005 [02]
»  SUOMEN PRESIDENTIN ON PUHUTTAVA SUOMEN SUULLA

14.12.2005 [02]
»  INVESTOINTILAMA JA KARJALA

28.11.2005 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS JA KARELIANISMI

26.11.2005 [02]
»  SOTASYYLLISYYS PURETTAVA

21.10.2005 [02]
»  PERUSTUVATKO SUOMEN JA VENÄJÄN SUHTEET AITOON YSTÄVYYTEEN?

15.10.2005 [02]
»  SUOMEN LEGITIIMIT ALUEELLISET OIKEUDET

24.09.2005 [02]
»  NYKÄNEN SAI OIKEUTTA, ENTÄ RYTI JA NINA HONKANEN?

02.09.2005 [02]
»  JOHTAJUUS – ONKO SITÄ NYKYPÄIVÄN SULLE-MULLE -POLITIIKASSA

23.08.2005 [02]
»  KARJALA - VUOSITUHANNEN PARAS INVESTOINTI?

11.07.2005 [02]
»  PUOLUELAKI ON 1 %:N YLIVALTA

13.06.2005 [02]
»  MOLOTOV-RIBBENTROP -SOPIMUS

10.06.2005 [02]
»  KARJALA – SUOMEN TALOUDELLISEN KASVUN KÄYTTÄMÄTÖN VOIMAVARA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

24.09.2005
Arto Lahti

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

NYKÄNEN SAI OIKEUTTA, ENTÄ RYTI JA NINA HONKANEN?

Maailmanmestari Matti Nykänen on rikoksensa kärsinyt ja vapautettu, mutta miksi takaaja Nina Honkanen ja presidentti Risto Ryti on perheineen tuomittu ikuisiksi syyllisiksi?

1 Urheilusankari sai oikeutta

Nykänen tuomittiin yli kahdeksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä. Hänen asiansa käsiteltiin käräjäoikeudessa asianmukaisesti tuomareiden ja lautamiesten edessä. Hän sai puolustautua parhaan kykynsä mukaan. Nykänen on saanut oikeutta. Hän on päässyt vankilasta ja voi ansaita muusikkona, kiitos median luoman julkisuuden ja oikeuslaitoksen oikeudenmukaisuuden.

2 Nuori takaaja ei ole saanut edes oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä

Entinen malli, juontaja, toimittaja ja nykyinen kirjailija Nina Honkanen on yli puolet (jo 19 vuotta) nuoresta iästään maksanut takausvelkaa Rauman KOP:n houkuteltua hänet yrittäjävanhempiensa takaajiksi heti, kun täytti 18 vuotta. Kuten kymmenissä tuhansissa muissa tapauksissa Ninalle pankinjohto vakuutti, että ”kyseessä on pelkkä muodollisuus”. Nina luotti pankinjohtajaan ja politiikkoihin. Heidät Nina luettelee tuoreessa kirjassaan.

Mutta heitä ei silloin, eikä vielä tänään häiritse se, että nuori tyttö houkuteltiin takaajaksi, vaikka Nina ei varmasti voinut tietää, mihin hän sitoutuu. Ninan ”rikos” vanhempien auttamiseksi oli monin verroin ”pahempi” kuin Matti Nykäsen. Matti sai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja parin vuoden tuomion törkeästä pahoinpitelystä.

Nina tuomittiin parin vuosikymmenen velkavankeuteen ja ikuiseen häpeään ja omaisuutensa menettämiseen ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä yksipuolisilla velkomistuomioilla.

3 Mitä Nina ja hänen kohtalotoverinsa ovat maksaneet?

Lähes kaikissa tapauksissa pankit saivat suoraan valtionkonttorista takaisin lainojen pääomaosuudet. Lainat on siten maksettu veronmaksajien varoista. Ninalta ja muilta on peritty samat lainat uudelleen. Mutta maksuvelvoite ei jää tähän. Myös lainojen vakuutena oleva pantti on realisoitu, yleensä alihintaan. Mikä on vielä merkillisempää, velkojat ovat usein käyttäneet pantin arvon kuluihinsa, eikä velan vähentämiseen. Sitten tulee vielä järjetön viivästyskorko.

Miksi Nina ja hänen kohtalotoverinsa ovat maksaneet samaa lainaa ainakin kahteen kertaan? Mattia ei edes harkittu tuomittavaksi puukotuksesta kahteen kertaan. Sellainen ei ole oikeusvaltion periaatteiden mukaista. Mutta pankkikriisin poliittisessa ratkaisussa ei ollut kysymys oikeusvaltion periaatteista. Kelle Möller, itsekin pankkikriisin uhri, on kerännyt laajan aineiston. Hänen tuore julkaisunsa sisältää perusteviittauksia 90-luvun alun tapahtumiin. Poliitikot itsekin kertovat koruttomasti, mistä oli kysymys.

4 Presidentti Koiviston ”tunnustus” kirjassa ”Kaksi kautta”

Presidentti Koiviston oli tietoinen 90-luvulla siitä, että pankit pelastetaan välittämättä pankkien asiakkaille koituvista henkisistä ja taloudellisista menetyksistä. Seuraavassa lainauksia Koiviston kirjasta ”Kaksi kautta”:

”Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin tilanne hallita laillisesti … Kun valtion rahaa jaetaan, niin sitä jaetaan niin, että joittenkuitten omaisuus on paremmin suojattu kuin toisten ... todellisuus, jonka näemme ympärillämme, on aika karmea jo tänään. Työttömyyden kautta, konkurssien kautta olemme opettamassa kokonaista sukupolvea suomalaisia siihen, että yrittäminen ei kannata.”

”Pankit eivät ole eläneet pankkitoiminnan periaatteitten, eivätkä lainsäädännön pyrkimysten mukaan … Jos korkeapalkkaiset älykkäät ihmiset ottavat päätehtäväkseen löytää keinoja, joilla lain pykälien ohitse ja välistä mennään, ei lainsäädäntöprosessi koskaan voi kaikkea tukkimaan.”

Presidentti Koivisto avoimesti myöntää, että pankkien toiminta oli laitonta. Miksi presidentti ei tähän puuttunut, koska presidentin tulee aina perustaa toimensa lainsäädäntöön?

Vielä hankalampi kysymys presidentti-instituution uskottavuuden kannalta on seuraava: Olisiko presidentti arvovalallaan myötävaikuttamassa siihen, että Nina ja hänen kohtalotoverit eli rehelliset velalliset tai takaajat jäivät vaille oikeutta ja pankit tiedossa olevista laittomuuksista huolimatta saivat kaiken valtion tuen?

5 Miksi pankkien tosiasiallinen konkurssitila salattiin?

Oliko tähän syynä pankkijärjestelmän tosiasiallinen konkurssitila, joka toiselta puoleltaan oli seurausta poliitikkojen omista virheistä ja toiselta puoleltaan pankkien itse luoman kuplatalouden synkkä lopputulos?

Pankkien vakavaraisuus mitoitettiin Koiviston ensimmäisellä pääministerikaudella 70-luvun taitteessa käsittämättömän alhaiselle tasolle. Liikepankkien vakavaraisuusvaatimus oli puolet 90-luvun alussa voimaan astuneesta EY:n BIS-tasosta ja paikallispankkien neljäsosa. Syynä tähän oli se, että paikallispankit olivat tuolloin poliittisen johdon suosiossa.

Kun sitten 80-luvun kasinotalouden vuosina pankkien ja erityisesti säästöpankkien sallittiin velkaantua ulkomaille ilman valtionvallan puuttumista asiaan, pankkien konkurssitilan esille tulemista ei voitu välttää. 90-luvun alussa EY-jäsenyyden ehtona oli pakko noudattaa EY:n kireitä vakavaraisuussäännöksiä.

Samalla jouduttiin alaskirjaamaan kasinotalouden omaisuusarvot. Pelkkä kiinteistöjen alaskirjaus merkitsi 90-luvun alussa pankkijärjestelmälle 300 mrd. markan (50 mrd. euron) realisoimatonta tappiota.

Tämä ylitti moninkertaisesti kaikki mahdolliset rahoituslähteet. Pankkien oma pääoma ja Suomen valtion ja Suomen pankin rahoitusmahdollisuudet olivat yhteensä vain kymmeniä miljardeja markkoja. Oli siis löydettävä muita rahoituslähteitä. Niinpä pankkien luottoasiakkaat ja heidän takaajansa ”uhrattiin” pankkien pelastamiseksi konkurssilta.

Tässä on ”rikos”, josta Nina ja hänen kohtalotoverinsa on tuomittu. Kuten kansa tuntuu ymmärtävän ja minkä presidentti Koivisto avoimesti myöntää, ”laillisuus on tästä toiminnasta kaukana”.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti olisi tuominnut pankkien luottoasiakkaiden ja heidän takaajansa sijasta pankkien kuplataloutta rakentaneen johdon ja laajasti maan poliittisen johdon. Tämä ei ollut mahdollista siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, kuten useimmissa sivistysmaissa.

6 Järjen vastainen valuuttakurssipolitiikka

Valtion ylimmät päättäjät asettuivat 90-luvun alussa vakaan markan linjan taakse, devalvaatio piti olla mahdollista vain ministeri Viinasen ”kuolleen ruumiin yli”. Devalvaatio kuitenkin tuli ja peräti kaksi kertaa, mutta ”ruumiita” syntyi lähinnä pankkien luottoasiakkaiden ja näiden takaajien keskuudessa.

Kaikkensa menettäneet ja ylivelkaantuneet kansalaiset tekivät itsemurhia; arvio on yli 14 000 ylivelkaisten itsemurhaa. Samanlaista ”ruumiskasaa” on nähty Suomessa vain sotien aikaan.

Maija Könnin tutkimus HKKK:ssa ”Pienyritysten valuuttalainatappiot” osoittaa, että kurssitappion kokeneista pienyrityksistä vain alle puolet selviytyi. Yhteensä pankkikriisi tappoi neljänneksen Suomen yrityskannasta, aiheutti puolen miljoonan ihmisen työttömyyden ja lähes korjaamattoman suuren julkisen velan. Näitä maksamme veronmaksajina vielä pitkään.

7 Oikeuspoliittinen seminaari Presidentinlinnassa 6.5.1992 oli käsittämätön

Valtiojohto on suuressa viisaudessaan päättänyt, että pankkikriisiä ei tarvitse mitenkään tutkia ja selvittää. Olennainen osa pankkikriisin aineistosta on julistettu salaiseksi. Tämä pätee valitettavasti myös Presidentinlinnassa 6.5.1992 järjestettyyn oikeuspoliittiseen seminaariin; asiakirjat on presidentti Tarja Halosen päätöksellä julistettu salaisiksi.

Oikeusvaltion uskottavuuden kannalta avainasia olisi selvittää: Onko mahdollista, että valtion ylin poliittinen valta painosti oikeuslaitosta toimimaan pankkien eduksi asiakkaitaan vastaan?

6.5.1992 järjestettyyn oikeuspoliittiseen seminaariin osallistuneet professorit ovat esittäneet tällaisia kantoja. Pankkikriisiä koskevien oikeuspoliittisten tutkimusten pohjalta on kiistatonta, että pankit voittivat lähes 100-prosenttisesti velkoja koskevat kiistansa ja jopa silloinkin, kun pankin vaatimukset olivat selvästi virheellisiä (Kirkkohallituksen Katakombi ry:n selvitys).

8 Onko edes yllättävää, että ylivelkaisten velkomiset on myyty ulkomaille?

Ylivelkaisten tilanne on sikälikin merkillinen, että monessa tapauksessa mitään velkakirjoja ei enää ole olemassa tai ainakaan niitä velalliset eivät saa pyynnöistään huolimatta, eivätkä velkavaatimukset ainakaan näy pankkien taseissa, koska valtiokonttori on ne jo kertaalleen maksanut ja velallinen itse usein jopa kaksi kertaa. Silti suuri määrä ilmeisen perusteettomia velkavaatimuksia on myyty noin 5 %:n pääomahinnalla ulkomaisille perintäyhtiöille.

Mitään todellista lainsäädännöllistä korjausta tilanteeseen ei ole tulossa ilmeisesti myöskään siksi, että valtio ei ilman vahingonkorvausta voi heikentää velkojen ulkomaisen ostajan asemaa.

Olen esittänyt järkevän ehdotuksen 5 000 ylivelkaisen yrittäjän asioiden selvittämisestä mutta turhaan. Ilmeisesti asiaa ei voi kajota miltään puolelta, koska silloin paljastuisi, kuinka suuria tyhmyyksiä valtionjohto on tehnyt ja kuinka paljon laittomuuksia on lainvoimaisilla tuomioilla ja valtiojohdon myötävaikutukselle siunattu.

9 Milloin Ryti ja muut perustuslain vastaisesti tuomitut saavat oikeutta?

Valtiojohdolta puuttuu kyky käsitellä ns. sodanjälkeisiä kipukysymyksiä. Suomi on tämän poliittisen uusavuttomuuden vuoksi maailmalla edelleen sotiin syyllinen ja siten kykenemätön esittämään neuvottelujen aloittamista sotakorvauksista, sodan tuhoista ja aluemenetyksistä.

Keskeisin syy tähän on se, että presidentti Risto Ryti ja muut ns. sotasyylliset tuomittiin suomalaisen tuomioistuimen päätöksellä sotasyyllisinä pitkiin vankeusrangaistuksiin. Vastaavanlainen perustuslain vastainen menettely toteutettiin asekätkijöiden osalta.

On kansallinen häpeä, ettei näitä asioita ole asianmukaisesti korjattu ja aiheettomasti tuomittujen kunniaa palautettu. Kuinka kauan suomalaiset hyväksyvät tämän poliittisen uusavuttomuuden? Nämä hoitamattomat asiat syövät vahvasti oikeusvaltion uskottavuutta. Sitäkö me todella haluamme? Tarvitsemme perusteellisen muutoksen valtionjohdossamme.

www.artolahti.com

++

Arto Lahti toimii yrittäjyyden professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa. Hän pyrkii presidenttiehdokkaaksi keräämällä kannattajakortteja. Lisätietoa www.artolahti.com


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].